Listalla on valtioiden ja niiden pääkaupunkien nimien alkuperä. Joistakin valtioista on myös niiden itsehallintoalueet, ja listan lopussa on joidenkin valtioiden osavaltioita ja muita alueita. Luettelo on yksi mahdollinen määritelmä valtiorajoille, enkä ota tässä sen enempää kantaa kiistanalaisiin rajoihin. Moniosaisten nimien, kuten Bosnia ja Hertsegovina sekä São Tomé ja Príncipe, osat on käsitelty peräkkäin ilman ja-sanaa.
Mukana on suomenkielinen nimi sekä kunkin maan virallisten kielten mukaiset nimet (tai ainakin ne jotka satuin löytämään), joskus myös sellaisten kielten jotka ovat virallisia vain osassa maata. Kiinan itsehallintoalueille on annettu nimet kunkin alueen vähemmistökielellä, vaikka ne eivät olisi varsinaisesti virallisia. Viittomakieliä listalla ei ole.
Muilla kuin latinalaisilla aakkosilla kirjoitetuille paikannimille on annettu transkriptio, paitsi jos nimi täsmää johonkin kirjoitusasuun joka on jo mainittu. Siis esimerkiksi ”Bulgaria, България (Bălgarija)”, mutta ”Skopje, Скопје, Shkupi”, koska Skopje ja Скопје luetaan samalla tavalla. Kiinankielisille paikannimille on annettu vain mandariinikiinan mukainen pinyin-transkriptio riippumatta siitä mitä kiinaa kullakin alueella yleensä puhutaan. Samoin arabiankielisten paikannimien transkriptiossa ei ole huomioitu paikallisia variantteja.
Kielet on jaettu vähän satunnaisesti joko kielikuntiin tai pienempiin ryhmiin sen mukaan mikä on tuntunut sopivalta. Olen pyrkinyt käyttämään sellaisia ryhmiä, joita nykyään pidetään olemassa olevina, mutta esimerkiksi nigeriläis-kongolaiset kielet on vähän kyseenalainen kielikunta. Myös nimitystä khoisankielet olen käyttänyt paremman puutteessa, vaikka se ei nykykäsityksen mukaan ole yhtenäinen kunta.
Lähteinä olen käyttänyt Wiktionarya ja Wikipediaa (älkää siis käyttäkö tätä kehälähteenä niihin), enkä todennäköisesti tule saamaan aikaan että merkitsisin lähteitä sen tarkemmin. Wikeissä on esitetty aika kattavasti erilaisia teorioita nimien alkuperistä, mutta eri artikkeleissa saatetaan puhua aika tavalla ristiin toistensa kanssa. Yksi alkuperä saatetaan esittää varmana ja sitten yhtäkkiä jostakin muualta löytyykin aivan erilaisia ehdotuksia. Olen yrittänyt ottaa mukaan suhteellisen varmalta vaikuttavia etymologioita. Varmimpia ovat ne joista esitetään vain yksi vaihtoehto eikä perässä ole kysymysmerkkiä tai huomautusta. Kannattaa silti pitää mielessä että etymologia on usein epävarmaa.
Pääkaupungit on merkitty ⌘-merkillä.
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Eurooppa | kreikka / seemiläiset kielet | leveäkasvoinen / länsi/panttivanki? | esimerkiksi näitä on ehdotettu |
| Alankomaat | uralilaiset kielet | alankomaat | |
| Hollanti | germaaniset kielet | metsämaa | |
| Nederland | germaaniset kielet | alamaa | |
| Amsterdam | germaaniset kielet | Amsteljoen pato, vetisen paikan pato | Amstelin alkuosa ehkä substraattikielestä |
| Haag, Den Haag | germaaniset kielet | aitaus | |
| ’s-Gravenhage | germaaniset kielet | kreivin aitaus | |
| Albania | illyyri? | vuorimaa? | |
| Shqipëria | latina / albania / kreikka? | selvästi puhuvien maa / kotkan maa / tarkkailijan maa? | |
| Tirana | albania < kreikka < substraattikieli | tyrrheenien kaupunki, tornikansan kaupunki | |
| Andorra | romaaniset kielet | aiempi historia tuntematon, monia hypoteeseja on esitetty | |
| Andorra la Vella | romaaniset kielet | vanha Andorra < Andorran kaupunki | vella ’vanha’ oli luultavasti alun perin vila ’kaupunki’ |
| Belgia, België, Belgique, Belgien | kelttiläiset kielet | belgien maa, vihaisten maa | |
| Bryssel, Brussel, Bruxelles, Brüssel | germaaniset kielet | suoasutus | |
| Bosnia, Bosna, Босна | illyyri? | Bosnajoen maa < juokseva vesi? | |
| Hertsegovina, Hercegovina, Херцеговина | germaaniset kielet + slaavilaiset kielet | herttuanmaa | |
| Sarajevo, Сарајево | indoiranilaiset kielet + turkkilaiset kielet | palatsikaupunki/palatsitasanko | |
| Bulgaria, България (Bălgarija) | turkkilaiset kielet | bolgaarien maa, häiritsijöiden maa | |
| Sofia, София (Sofija) | kreikka < substraattikieli? | viisaus | kaupunki nimettiin Pyhän Sofian kirkon mukaan |
| Espanja, España | latina < seemiläiset kielet | kaniinien maa? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Madrid | latina / kelttiläiset kielet / seemiläiset kielet? | virta / suuri kahlaamo / virta? | |
| Irlanti, Ireland | kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | maamaa | |
| Éire | kelttiläiset kielet | maa | nykyisen äänneasun kehittyminen kantamuodosta *ɸīweriyū ei ole täysin selvää |
| Dublin | kelttiläiset kielet | musta allas | loppuosan alkuperä epävarma; saattaa olla substraattikielestä |
| Baile Átha Cliath | kelttiläiset kielet | aidatun kahlaamon kaupunki | |
| Islanti, Ísland | germaaniset kielet | jäämaa | |
| Reykjavík | germaaniset kielet | savujen lahti | |
| Italia | latina < kreikka < itaaliset kielet? | vasikoiden maa? | |
| Rooma, Roma | tuntematon indoeurooppalainen kieli / etruski? | virta / nänni? | esimerkiksi näitä on ehdotettu; ensimmäisessä vaihtoehdossa nimi olisi alun perin viitannut Tiberjokeen, toisessa Romulus ja Remus -myyttiin tai kukkuloiden muotoon |
| Itävalta | uralilaiset kielet + germaaniset kielet | itävalta | |
| Österreich | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | itävaltakunta | |
| Wien | germaaniset kielet < latina < kelttiläiset kielet | metsä(joki)? | kaupunki nimettiin Wienjoen mukaan |
| Kosovo, Kosova, Косово | slaavilaiset kielet < substraattikieli? | mustarastaskenttä | alun perin Itä-Kosovossa sijaitsevan poljen nimi; siellä käytiin vuoden 1389 Kosovo Poljen taistelu |
| Pristina, Prishtina, Приштина | albania / slaavilaiset kielet? | kahlaamokivi / lähde? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty, alkuperänä voi myös olla henkilönnimi |
| Kreikka | kreikka | harmaa, kunnianarvoisa | alkuperä epävarma mutta luultavasti perustuu kaupungin nimeen Graîa, jolla tuo merkitys |
| Ελλάδα (Elláda), Ελλάς (Ellás) | kreikka < substraattikieli? | ehkä helloi-heimon nimestä, jonka alkuperä on tuntematon | |
| Ateena, Αθήνα (Athína) | kreikka < substraattikieli? | alkuperä tuntematon | |
| Kroatia | latina < kreikka < slaavilaiset kielet < indoiranilaiset kielet? | monia vaihtoehtoja esitetty | |
| Hrvatska | slaavilaiset kielet < indoiranilaiset kielet? | sama alkuperä kuin Kroatialla mutta kulkematta kreikan ja latinan kautta | |
| Zagreb | slaavilaiset kielet | kukkula/joenranta/valli? | |
| Latvia, Latvija | balttilaiset kielet | virta? | tulee ehkä joen nimestä |
| Riika, Rīga | uralilaiset kielet < substraattikieli? | riihi? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Liechtenstein | germaaniset kielet | kirkaskivi | maan nimi perustuu hallitsijasuvun nimeen, joka tulee Itävallassa sijaitsevasta Liechtensteinin linnasta |
| Vaduz | romaaniset kielet | akvedukti | |
| Liettua, Lietuva | balttilaiset kielet | virta? | tulee ehkä joen nimestä |
| Vilna, Vilnius | balttilaiset kielet | aalto | kaupunki nimettiin Vilniajoen mukaan |
| Luxemburg, Lëtzebuerg, Luxembourg | germaaniset kielet | pieni linna | |
| Luxemburg, Lëtzebuerg, Luxembourg | |||
| Malta | kreikka / seemiläiset kielet? | hunajamaa / satama? | |
| Valletta | romaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Valettelle kuuluva | nimetty Maltan ritarikunnan suurmestarin Jean de Valetten mukaan, jonka sukunimi tulee kelttiläisestä paikannimestä, jonka merkitys tuntematon |
| Il-Belt Valletta | seemiläiset kielet + Valletta | Vallettan kaupunki | |
| Moldova | slaavilaiset kielet / germaaniset kielet? | kuusi(joki) / multa(joki)? | maan nimi tulee Moldovajoen nimestä, jonka alkuperä on tuntematon |
| Chișinău | romaaniset kielet / uralilaiset kielet < turkkilaiset kielet / turkkilaiset kielet < indoiranilaiset kielet? | uusi lähde / pieni Jenő / hauta? | jenő/Jenő on heimon ja henkilön nimi, jonka merkitys on ’neuvonantaja’ |
| Monaco | kreikka | yksin asuva? | antiikin aikana nimen sanottiin tarkoittavan tätä, mutta nimi saattaa tulla alun perin muinaisesta liguurin kielestä |
| Montenegro | romaaniset kielet | mustavuori | venetsiankielinen käännös maan omakielisestä nimestä |
| Crna Gora, Црна Гора | slaavilaiset kielet | musta vuori | viittaa Lovćen-vuoreen |
| Podgorica, Подгорица | slaavilaiset kielet | Gorican alla, kukkulan alla | Gorica on keskustan laidalla oleva kukkula, jonka nimi tarkoittaa ’kukkula’ |
| Cetinje, Цетиње | nimetty Cetinajoen mukaan, jolle en löytänyt alkuperää | ||
| Norja, Norge, Noreg, Norga, Nöörje | germaaniset kielet | pohjoistie | on myös esitetty, että Norge ja englannin Norway olisivat eri alkuperää, ja Norge tarkoittaisikin ’kapea tie’ |
| Vuodna | saamelaiskielet < substraattikieli? | vuono | luulajansaamenkielinen nimi |
| Oslo, Oslove | germaaniset kielet | aasaniitty / harjuniitty | |
| Pohjois-Makedonia | itämerensuomalaiset kielet + kreikka | pohjoinen + pitkien maa/ylängöllä asuvien maa | pohjoinen-sana voi olla laina indoeurooppalaisista kielistä |
| Северна Македонија (Severna Makedonija) | slaavilaiset kielet + kreikka | Pohjois-Makedonia | |
| Maqedonia e Veriut | kreikka + albania | Pohjois-Makedonia | veriut-sanan alkuperä epävarma |
| Skopje, Скопје, Shkupi | kreikka | tarkkailupaikka? | alkuperä tuntematon mutta välissä on ainakin kreikka (ja Shkupi-nimen kohdalla myös latina); saattaa tulla illyyrin kielestä |
| Portugali, Portugal | latina + kelttiläiset kielet? | Calen satama | Calen alkuperä tuntematon |
| Lissabon, Lisboa | seemiläiset kielet < latina | ehkä alun perin Tajojoen nimi ja ehkä peräisin kelttiläisestä tai substraattikielestä | |
| Azorit, Açores | romaaniset kielet | kanahaukka | saarilla tosin luultavasti ei ollut haukkoja portugalilaisten saapuessa |
| Angra do Heroísmo | romaaniset kielet + kreikka | sankaruuden lahti | Portugalin kuningatar Maria II antoi nimen loppuosan tunnustuksena Terceiran saaren puolustuksesta vallan anastaneen kuningas Mikaelin puolella olleita joukkoja vastaan |
| Horta | todennäköisesti peräisin Faialin saaren asuttajan, Joost De Hurteren sukunimestä, jolle ei kerrottu merkitystä; vaikutusta on voinut olla myös sanalla horta ’puutarha’ | ||
| Ponta Delgada | romaaniset kielet | kapea niemi | |
| Madeira | romaaniset kielet | puu(aine) | |
| Funchal | romaaniset kielet | fenkoliviljelmä | pääte -al viittaa usein viljelmiin, mutta fenkoli kasvoi saarilla luontaisesti |
| Puola | germaaniset kielet < slaavilaiset kielet | polaanit, tasamaa(n asukkaat) | muodostettu heimon nimestä, kun taas puolankielinen nimi tulee suoraan kenttää tarkoittavasta sanasta |
| Polska | slaavilaiset kielet | tasamaa | |
| Varsova, Warszawa | slaavilaiset kielet | Warszin kylä | Warsz on deminutiivi henkilönnimestä Warcisław, joka koostuu sanoista ’palata’ ja ’kunnia’ |
| Ranska, France | latina < germaaniset kielet | frankkien maa, keihäsmaa | |
| Pariisi, Paris | latina < kelttiläiset kielet | pariisien suo | pariisit on kelttiläinen heimonnimi, jonka alkuperäksi on esitetty sanoja ’pata’, ’johtaja’ tai ’keihäs’ |
| Romania, România | romaaniset kielet | roomalaisten maa | ks. m. Italia: Rooma |
| Bukarest, București | romaaniset kielet < albania/daakia/latina? | Bucurin kaupunki | luultavasti perustuu henkilönnimeen Bucur, joka saattaa tarkoittaa ’ilo’ tai ’härkä’ |
| Ruotsi | germaaniset kielet | soutumaa | |
| Sverige | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | svealaisten valtakunta, omaheimoisten valtakunta? | heimonnimi perustuu todennäköisesti sanaan ’itse’, ’oma’ |
| Tukholma, Stockholm | germaaniset kielet | tukkisaari | |
| Saksa | germaaniset kielet | saksien maa, veitsimaa | ”saksien” viittaa heimoon mutta suomen sakset on kyllä samaa kantaa |
| Deutschland | germaaniset kielet < substraattikieli? + germaaniset kielet | kansan maa | |
| Berliini, Berlin | slaavilaiset kielet | suo? | alkuperä epävarma |
| San Marino | romaaniset kielet | pyhä Marinus | henkilönnimi perustuu sanaan ’meri’ |
| San Marino | |||
| Città di San Marino | romaaniset kielet + San Marino | San Marinon kaupunki | |
| Serbia, Србија, Srbija | slaavilaiset kielet? | serbien maa, sukulaisten maa? | alkuperä epävarma, myös indoiranilaista alkuperää esitetty |
| Belgrad, Београд, Beograd | slaavilaiset kielet | valkoinen kaupunki | viittaa valkoiseen kalkkikiveen jonka päälle kaupunki on rakennettu ja josta kaupungin linnoituksen muurit rakennettiin |
| Slovakia | slaavilaiset kielet | slaavien maa | kansan nimen alkuperä tuntematon, ehkä joen nimestä |
| Slovensko | slaavilaiset kielet | slaavien maa | sama kuin Slovakia mutta eri johtimella |
| Bratislava | slaavilaiset kielet | Braslavin linna | Braslav on henkilönnimi jonka alkuosasta en löytänyt tietoa mutta loppuosa on ’kunnia’; Braslavin lisäksi nimeen sekoittui myös nimeä Břetislav |
| Slovenia, Szlovénia | slaavilaiset kielet | slaavien maa | kansan nimen alkuperä tuntematon, ehkä joen nimestä |
| Ljubljana, Lubiana | slaavilaiset kielet | rakas paikka | on myös esitetty että tulisi henkilönnimestä Ljubovid ’ihanan näköinen’ |
| Suomi, Suomâ, Suopma | balttilaiset kielet? | maa? | alkuperä tuntematon mutta esimerkiksi tätä on ehdotettu |
| Finland | germaaniset kielet | fennien/saamelaisten maa, kävelijöiden/metsästäjä-keräilijöiden maa? | kansan nimen alkuperä epävarma |
| Lääʹddjânnam | saamelaiskielet < germaaniset kielet + saamelaiskielet | suomalaisten maa, ulkomaalaisten maa | koltansaamen suomalaisia tarkoittava sana tarkoitti kantasaamessa ulkomaalaista tai maanviljelijää ja on samaa kantaa kuin germaanisten kielten maata tarkoittava land-sana |
| Helsinki | germaaniset kielet | (joen)kaula (= koski)? | alkuperä epävarma |
| Helsingfors | germaaniset kielet | Helsingen koski, kaulakoski? | |
| Sveitsi, Schweiz, Suisse, Svizzera, Svizra | germaaniset kielet? | kaskettu? | |
| Bern, Berne, Berna | kelttiläiset kielet? | lovi/korppi? | alkuperä epävarma; korppia tarkoittanut sana saattoi tulla substraattikielestä |
| Tanska | germaaniset kielet | daanien maa, tasamaa? | |
| Danmark, Danmørk, Danmarki | germaaniset kielet | daanien rajamaa, tasainen rajamaa? | |
| Kööpenhamina, København, Keypmannahavn | germaaniset kielet < latina < substraattikieli? + germaaniset kielet + germaaniset kielet < substraattikieli? | kauppiaiden satama | |
| Färsaaret | germaaniset kielet + itämerensuomalaiset kielet < substraattikieli? | lammassaaret | |
| Føroyar, Færøerne | germaaniset kielet + germaaniset kielet < substraattikieli? | lammassaaret | |
| Tórshavn, Thorshavn | germaaniset kielet + germaaniset kielet < substraattikieli? | Thorin satama | |
| Grönlanti, Grønland | germaaniset kielet | vihreä maa | |
| Kalaallit Nunaat | germaaniset kielet? + inuitti-jupik-unanganilaiset kielet | kalaallitien maa, nahkaan pukeutuvien/köyhien/huutajien maa? | kalaallit saattaa olla grönlanninkielinen versio germaanisesta skrælingi-sanasta, jonka alkuperä on epävarma |
| Nuuk | inuitti-jupik-unanganilaiset kielet | niemi | |
| Godthåb | germaaniset kielet | hyvä toivo | håb-sanan historia ennen germaanisia kieliä tuntematon |
| Tšekki, Česko | slaavilaiset kielet | tšekkien maa, ihmisten maa | |
| Praha | slaavilaiset kielet | poltettu (metsä)/paahteinen (paikka)? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Ukraina, Україна (Ukrajina) | slaavilaiset kielet | rajamaa | |
| Kiova, Київ (Kyjiv) | slaavilaiset kielet | paalu? | alkuperä epävarma; paalu viittaisi kaupunkia ympäröineeseen paaluvarustukseen |
| Krim, Крим (Krym), Qırım, Къырым | turkkilaiset kielet | oja? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Simferopol, Сімферополь | kreikka | hyödyllinen kaupunki | |
| Aqmescit, Акъмесджит | turkkilaiset kielet + seemiläiset kielet | valkoinen (= läntinen) moskeija | |
| Unkari | turkkilaiset kielet | kymmenen heimoa | |
| Magyarország | uralilaiset kielet | madjaarien maa, ihmisten maa | magyar-sanan alkuosa saattaa olla indoiranilaisista kielistä ja ország-sanan alkuosa turkkilaisista kielistä |
| Budapest | Buda + Pest | ||
| Buda | slaavilaiset kielet | alkuperä epävarma; ehkä henkilönnimestä tai sanasta ’vesi’ | |
| Pest | slaavilaiset kielet | uuni/luola? | |
| Valko-Venäjä | uralilaiset kielet + germaaniset kielet | Valko-Venäjä | |
| Беларусь (Belarus) | slaavilaiset kielet + germaaniset kielet | valkoinen Rus, valkoinen soutumaa | Rus on samaa kantaa kuin Ruotsi |
| Minsk, Мінск, Минск | slaavilaiset kielet | tori? | voi myös tulla Menkajoen nimestä |
| Vatikaani | latina | alkuperä tuntematon | |
| Città del Vaticano, Civitas Vaticana | latina | Vatikaanin kaupunki | |
| Venäjä | germaaniset kielet | vendien maa, ystävien maa | |
| Россия (Rossija) | germaaniset kielet | rusien maa, soutajien maa | samaa kantaa kuin Ruotsi |
| Moskova, Москва (Moskva) | slaavilaiset kielet | märkä/suo(joki)? | alun perin Moskvajoen nimi; on myös ehdotettu että tulisi uralilaisista kielistä, jolloin merkitys voisi olla ’hamppujoki’, ’lähdejoki’ tai ’mustajoki’ |
| Viro | balttilaiset kielet? | miesmaa? | |
| Eesti | germaaniset kielet / balttilaiset kielet? | kunnia/uuni/riihi / aukio? | erilaisia vaihtoehtoja on esitetty mutta alkuperä tuntematon |
| Tallinna, Tallinn | germaaniset kielet + itämerensuomalaiset kielet | tanskalaisten kaupunki/linna | tätä pidetään todennäköisimpänä, mutta alkuosa voisi myös olla uralilaisten kielten ’talvi’ tai jostakin indoeurooppalaisesta kielestä lainattu talo ’talo’, ’maatila’ |
| Yhdistynyt kuningaskunta | uralilaiset kielet + germaaniset kielet + uralilaiset/germaaniset kielet | yhdistynyt kuningaskunta | |
| United Kingdom | latina + germaaniset kielet | yhdistynyt kuningaskunta | |
| Lontoo, London | germaaniset kielet < latina < kelttiläiset kielet | tulvamaa? | |
| Britannia, Britain | latina < kreikka < kelttiläiset kielet | brittien maa, maalattujen maa | |
| Englanti, England | germaaniset kielet | anglien maa, ongenkoukkumaa/kapeikkomaa? | nimi viittaa anglien alun perin asuttamaan, nykyisen Saksan ja Tanskan rajalla sijaitsevaan Angelnin niemimaahan, ja tulee todennäköisesti joko sanasta ’kapea’ (jolloin viittaisi Schlein vuonoon) tai ’ongenkoukku’ (jolloin viittaisi niemimaan muotoon) |
| Pohjois-Irlanti | itämerensuomalaiset kielet + kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | pohjoismaamaa | pohjoinen-sanan alkuperä epävarma |
| Northern Ireland | germaaniset kielet + kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | pohjoismaamaa | |
| Tuaisceart Éireann | kelttiläiset kielet | pohjoismaa | tuaisceart-sanan alkuperä epävarma |
| Belfast, Béal Feirste | kelttiläiset kielet | Farsetjoen suu | joen nimi tarkoittaa hiekkasärkkää; béal-sanan alkuperä epävarma |
| Skotlanti, Scotland | kelttiläiset kielet? + germaaniset kielet | skottien maa | heimon nimen alkuperä tuntematon |
| Alba | kelttiläiset kielet | maailma < valkoinen | |
| Edinburgh, Edinburrie | kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | Eidynin linna | Eidynin alkuperä tuntematon |
| Dùn Èideann | kelttiläiset kielet | Eidynin linna | |
| Wales | germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | volcae-heimon maa, haukkamaa? | |
| Cymru | kelttiläiset kielet | samanmaalainen | |
| Cardiff, Caerdydd | kelttiläiset kielet | Taffjoen linnoitus | joen nimi on luultavasti samaa kantaa kuin Thames ja tarkoittaa ehkä vettä ja pimeyttä |
| Guernsey | germaaniset kielet | Granin saari/kuusisaari? | Grani olisi henkilönnimi |
| Saint Peter Port | romaaniset kielet + kreikka < substraattikieli + latina | Pyhän Pietarin satama | |
| Jersey, Jèrri | germaaniset kielet | Geirrin saari? | alkuosaksi on ehdotettu esimerkiksi henkilönnimeä Geirr, joka tarkoittaa ’keihäs’ |
| Saint Helier, St Helier, Saint Hélyi, Saint-Hélier | romaaniset kielet | Pyhä Helier | pyhimyksen nimelle ei kerrottu merkitystä |
| Mansaari | kelttiläiset kielet + itämerensuomalaiset kielet < substraattikieli? | vuorisaari | |
| Isle of Man | romaaniset kielet + kelttiläiset kielet | vuorisaari | |
| Mannin | kelttiläiset kielet | vuori | |
| Ellan Vannin | kelttiläiset kielet | vuorisaari | |
| Douglas, Doolish | kelttiläiset kielet | syvä joki |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Aasia | anatolialaiset kielet < substraattikieli/seemiläiset kielet? | mutainen/auringonnousu/poislähtö? | esimerkiksi näitä on ehdotettu |
| Afganistan, افغانستان (Afġānistān, Afġānestān) | indoiranilaiset kielet | afgaanien maa, kaukaisen kansan maa? | muitakin vaihtoehtoja heimon nimen alkuperälle on esitetty |
| Kabul, کابل (Kābəl, Kābul) | indoiranilaiset kielet | alun perin Kabuljoen nimi, jonka alkuperä tuntematon | |
| Armenia | hurrilaiset kielet? | perustuu ehkä muinaiseen Arme-nimeen, jonka merkitys on tuntematon; muitakin vaihtoehtoja on esitetty | |
| Հայաստան (Hajastan) | hurrilaiset kielet? + indoiranilaiset kielet | heettien maa? | alkuosa voisi olla myös anatolialaisista kielistä, jolloin nimi olisi ’metallimaa’ |
| Jerevan, Երևան | hurrilaiset kielet? | valloitus? | |
| Azerbaidžan, Azərbaycan | indoiranilaiset kielet | Atropateelle kuuluva | Atropates (’tulen suojelema’) oli Meedian satraappi |
| Baku, Bakı | indoiranilaiset kielet? | alkuperä tuntematon | |
| Bahrain, البحرين (al-Baḥrain) | seemiläiset kielet | kaksi merta | |
| Manama, المنامة (al-Manāma) | seemiläiset kielet / indoiranilaiset kielet | alkuperä tuntematon | |
| Bangladesh, বাংলাদেশ (Bāṅlādēś) | indoiranilaiset kielet | bengalien maa | kansan nimen alkuperä tuntematon |
| Dhaka, ঢাকা (Ḍhākā) | indoiranilaiset kielet | leiskupuu/rumpu/vahtitorni? | |
| Bhutan | tiibetiläis-burmalaiset kielet + indoiranilaiset kielet | Tiibetin ääri? | |
| འབྲུག་ཡུལ (Druk yul) | tiibetiläis-burmalaiset kielet | lohikäärmemaa | |
| Thimphu, ཐིམ་ཕུ | tiibetiläis-burmalaiset kielet | alkuperä ilmeisesti tuntematon | |
| Brunei, بروني | indoiranilaiset kielet | vesi/meri/Varuna? | |
| Bandar Seri Begawan, بندر سري بݢاوان | indoiranilaiset kielet | loistavan pyhän kaupunki | seri begawan oli sulttaani Omar Ali Saifuddien III:n arvonimi sen jälkeen kun hän luovutti vallan pojalleen |
| Filippiinit, Pilipinas, Philippines | romaaniset kielet < kreikka | Filipille kuuluvat (saaret) | maan nimi espanjasta mutta kuningas Filip II:n nimi tulee alun perin kreikasta |
| Manila, Maynila | malaijilais-polynesialaiset kielet | indigopaikka/Scyphiphora-paikka | indigoa tarkoittava sana on lainaa indoiranilaisista kielistä; jälkimmäiselle kasville ei löytynyt suomenkielistä nimeä |
| Georgia | indoiranilaiset kielet | gurğ-heimon maa | heimon nimen alkuperä on tuntematon; erään hypoteesin mukaan tulisi sutta tarkoittavasta sanasta |
| საქართველო (Sakartvelo) | kartvelilaiset kielet < indoeurooppalaiset kielet? | kartvelien maa | kansan nimi saattaa perustua indoeurooppalaiseen sanaan ’aitaus’, ’linnoitus’ |
| Tbilisi, თბილისი | kartvelilaiset kielet | lämmin paikka | kuumien lähteiden mukaan |
| Қарҭ (Kart) | kartvelilaiset kielet | Kartli, Georgia | sama sana kuin Sakartvelo-nimen keskellä |
| Abhasia, აფხაზეთი (Apkhazeti) | kartvelilaiset kielet < luoteiskaukasialaiset kielet | abhaasien maa, kuolevaisten maa? | |
| Аԥсны (Apsny) | luoteiskaukasialaiset kielet | abhaasien maa, kuolevaisten maa? | |
| Suhumi, სოხუმი (Sokhumi) | kartvelilaiset kielet | linnoitus/valkopyökki? | voi myös tulla heimonnimestä |
| Аҟәа (Aqwa) | luoteiskaukasialaiset kielet | kivinen ranta? | |
| Indonesia | indoiranilaiset kielet + kreikka | Intian saaristo | |
| Jakarta | indoiranilaiset kielet | voittoisa | sen kunniaksi kun Fatahillahin joukot ajoivat portugalilaiset pois vuonna 1527 |
| Intia, India | indoiranilaiset kielet | Induksen maa, jokimaa | Indusjoen nimi tarkoittaa ’joki’ mutta sen alkuperä on tuntematon, ehkä substraattikielestä |
| भारत (Bhārat) | indoiranilaiset kielet | bharatojen maa, kantajien maa | |
| New Delhi | germaaniset kielet + indoiranilaiset kielet | uusi Delhi | |
| नई दिल्ली (Naī Dillī) | indoiranilaiset kielet | uusi Delhi | Delhin alkuperä tuntematon, ehdotuksia esim. ’kynnys’ ja ’kukkula’ |
| Irak, العراق (al-‘Irāq), عێراق, ʿÊraq | indoiranilaiset kielet / seemiläiset kielet | alanko / ranta/reuna? | |
| Bagdad, بغداد (Baġdād) | indoiranilaiset kielet | jumalan antama? | on myös esitetty että tulisi seemiläisistä kielistä ja tarkoittaisi paikkaa jossa on kanavia |
| Iran, ایران (Irān) | indoiranilaiset kielet | arjalaisten maa | kansan nimen alkuperä tuntematon |
| Teheran, تهران (Tehrān) | indoiranilaiset kielet | vuorenjuuri/Tirin asumus/lämmin paikka? | ensimmäistä vaihtoehtoa pidetään kai todennäköisimpänä; Tir/Tištrya oli sateen ja hedelmällisyyden jumala |
| Israel, ישראל (Yīsrāʾēl) | seemiläiset kielet | El hallitsee/hän painii Elin kanssa | Ēl oli ylijumala, myöhemmin juutalaisten ainoa Jumala |
| Jerusalem, ירושלים (Yərūšālayim) | seemiläiset kielet | Šalemin perustus | Šalem (’rauha’) oli iltahämärän jumala |
| Tel Aviv, תל אביב (Tēl ʾĀvīv) | seemiläiset kielet | kevätkumpu | alun perin Raamatun Hesekielin kirjassa mainitun Babylonin lähellä sijainneen paikan nimi |
| Itä-Timor | uralilaiset kielet + malaijilais-polynesialaiset kielet | itäitä | |
| Timor-Leste | malaijilais-polynesialaiset kielet + germaaniset kielet | itäitä | |
| Timór Lorosa'e | malaijilais-polynesialaiset kielet | itäitä | |
| Dili, Díli | yleisuusiguinealaiset kielet? | jyrkänne? | ainakin tätä on ehdotettu |
| Japani | germaaniset kielet < malaijilais-polynesialaiset kielet < siniittiset kielet | auringon alkuperä | sama sana kuin Nihon mutta kokenut erilaisia äänteenmuutoksia |
| 日本 (Nihon, Nippon) | siniittiset kielet | auringon alkuperä | |
| Tokio, 東京 (Tōkyō) | siniittiset kielet | itäinen pääkaupunki | loppuosa saattaa olla myös lainaa austroaasialaisista kielistä |
| Jemen, اليمن (al-Yaman) | seemiläiset kielet | oikeanpuoleinen (= etelänpuoleinen) | |
| Sanaa, صنعاء (Ṣanaʿāʾ) | seemiläiset kielet | linnoitus | |
| Aden, عدن (ʻAdan) | seemiläiset kielet < sumeri? | alanko/aro? | |
| Jordania, الأردن (al-ʼUrdunn) | seemiläiset kielet | Jordanjoen maa < virtaava/laskeutuva? | maan nimi tuli joen nimestä, jonka alkuperä epävarma |
| Amman, عمان (ʿAmmān) | seemiläiset kielet | ammonilaisten kaupunki, esi-isien kaupunki | |
| Kambodža, កម្ពុជា (Kâmpŭchéa) | indoiranilaiset kielet? | kambojien maa | kambojat olivat iranilainen kansa, jonka nimen alkuperä on tuntematon |
| Phnom Penh, ភ្នំពេញ (Phnum Pénh) | austroaasialaiset kielet | Penhin kukkula | Penh oli vanha nainen, joka legendan mukaan rakennutti 1300-luvulla Wat Phnomin temppelin kun joesta löytyi Buddhan ja Vishnun patsaita |
| Kazakstan, Қазақстан, Qazaqstan, Казахстан (Kazahstan) | turkkilaiset kielet + indoiranilaiset kielet | kazakkien maa | kansan nimen alkuperäksi on esitetty sanoja ’vaeltaja’, ’vapaa’, ’kärry’ tai ’saada’ |
| Astana, Астана | indoiranilaiset kielet | pääkaupunki | |
| Kiina | indoiranilaiset kielet < siniittiset kielet? | Qin, vilja | Qin-valtion (ja myöhemmän dynastian) nimi kirjoitetaan merkillä, joka tarkoitti alun perin ’vilja’ |
| 中国, 中國 (Zhōngguó) | siniittiset kielet | keskivaltio | |
| Peking, 北京, 北京 (Běijīng) | siniittiset kielet | pohjoinen pääkaupunki | loppuosa saattaa olla myös lainaa austroaasialaisista kielistä |
| Guangxi, Gvangjsih, 广西, 廣西 (Guǎngxī) | siniittiset kielet | läntinen lakeus | länttä tarkoittava osa saattaa olla myös lainaa austroaasialaisista kielistä |
| Nanning, Namzningz, 南宁, 南寧 (Nánníng) | siniittiset kielet | etelärauha | |
| Ningxia, 宁夏, 寧夏 (Níngxià) | siniittiset kielet | rauhallinen Xia, rauhallinen kesämaa | |
| Yinchuan, 银川, 銀川 (Yínchuān) | siniittiset kielet | hopeajoki | |
| Sisä-Mongolia | uralilaiset kielet + mongolilaiset kielet | Sisä-Mongolia | |
| ᠦᠪᠦᠷ ᠮᠤᠩᠭᠤᠯ (Öbör Mongɣol), өвөр монгол (Övör Mongol) | mongolilaiset kielet | Sisä-Mongolia | |
| 内蒙古, 內蒙古 (Nèi Měnggǔ) | siniittiset kielet + mongolilaiset kielet | Sisä-Mongolia | |
| Hohhot, ᠬᠥᠬᠡᠬᠣᠲᠠ (Kökeqota), Хөх хот (Höh hot), 呼和浩特, 呼和浩特 (Hūhéhàotè) | mongolilaiset kielet < turkkilaiset kielet? + mongolilaiset kielet < Wanderwort | tummansininen kaupunki | loppuosa on luultavasti sama sana kuin suomen kota ja englannin cot, mutta siitä ei ole tietoa mistä kielestä se on lähtöisin |
| Xinjiang, Sinkiang, شىنجاڭ (Shinjang), 新疆, 新疆 (Xīnjiāng) | siniittiset kielet | uusi alue | |
| Ürümqi, ئۈرۈمچى (Ürümchi), 乌鲁木齐, 烏魯木齊 (Wūlǔmùqí) | mongolilaiset kielet / turkkilaiset kielet + siniittiset kielet? | kaunis laidun / valkoinen linnoitus? | |
| Tiibet | turkkilaiset kielet / tiibetiläis-burmalaiset kielet? | vuoristo / Ylä-Bod? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| བོད (Bod) | tiibetiläis-burmalaiset kielet | puhujien/mutisijoiden maa? | ehkä alun perin heimonnimestä, jonka merkitys epävarma |
| 西藏, 西藏 (Xīzàng) | siniittiset kielet + tiibetiläis-burmalaiset kielet | Länsi-Tsang, läntinen pyhä (maa) | Tsang on yksi Tiibetin (laajemmassa merkityksessä kuin autonominen alue) alueista; länsi viittaa Tsangin sijaintiin suhteessa Kiinaan; länttä tarkoittava osa saattaa olla myös lainaa austroaasialaisista kielistä |
| Lhasa, ལྷ་ས, 拉萨, 拉薩 (Lāsà) | tiibetiläis-burmalaiset kielet | vuohipaikka/aidattu paikka | |
| Hongkong, Hong Kong, 香港, 香港 (Xiānggǎng) | siniittiset kielet | tuoksuva satama | |
| Macao, Macau | siniittiset kielet | A-Mán koroke/A-Mán satama | A-Má eli Mazu (’isoäiti’) on meren jumalatar, ja nimi viittaa todennäköisesti hänelle omistettuun 1400-lukulaiseen temppeliin |
| 澳门, 澳門 (Àomén) | siniittiset kielet | lahdensuu | alkuosan kanssa samanlaisia sanoja on myös austroaasialaisissa kielissä, mutta on epävarmaa mistä kielestä se on lähtöisin |
| Kirgisia, Кыргызстан (Kyrgyzstan) | turkkilaiset kielet | kirgiisien maa < neljäkymmentä heimoa? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Biškek, Бишкек | indoiranilaiset kielet + turkkilaiset kielet? | rajaseudun päällikkö? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty, esim. turkkilaisten kielten ’viisi päällikköä’ |
| Korea(n demokraattinen kansantasavalta) | siniittiset kielet + korea? | korkealinna? | loppuosan alkuperä epäselvä |
| 조선(민주주의인민공화국) (Joseon (minjujuui inmin gonghwaguk)) | korea/siniittiset kielet? | alkuperä tuntematon | |
| Pjongjang, 평양 (Pyeong'yang) | siniittiset kielet | tasamaa | |
| Korea(n tasavalta) | siniittiset kielet + korea? | korkealinna? | loppuosan alkuperä epäselvä |
| 대한(민국) (Daehan (min'guk)) | siniittiset kielet | suuri Han | Han viittaa valtioihin Goguryeo, Paekche ja Silla, mutta alun perin nimellä tarkoitettiin aiempia valtioita Byeonhan, Jinhan ja Mahan |
| 한국 (Han'guk) | siniittiset kielet | Han-valtio | |
| Soul, 서울 (Seoul) | korea | pääkaupunki | |
| Sejong, 세종 | siniittiset kielet | (kuningas) Sejong | 1400-lukulaisen kuninkaan kuolemanjälkeinen nimi tarkoittaa ’esi-isä’ |
| Kuwait, الكويت (al-Kuwait) | seemiläiset kielet | linnake? | ainakin tätä on ehdotettu |
| Kuwait, الكويت (al-Kuwait) | |||
| Kypros, Κύπρος (Kýpros), Kıbrıs | seemiläiset kielet | suuren jumalattaren maa? | alkuperä epävarma mutta ainakin tuota on esitetty. Sana kupari tulee saaren nimestä. |
| Nikosia, Λευκωσία (Lefkosía), Lefkoşa | kreikka < substraattikieli | valkoinen tontti < ? | alkuperäinen nimi oli Lidir ja se koki varsin suuria muutoksia lainautuessaan kreikkaan ja mukautuessaan olemassa oleviin kreikan sanoihin |
| Laos, ລາວ (Lāo) | thailaiset kielet? | ihmiset | Wiktionary ja Wikipedia sanovat sanaa alun perin austroaasialaiseksi, mutta niiden käyttämä lähde ei sano mistä kielikunnasta sana on |
| Vientiane, ວຽງຈັນ (Wīangchan) | austroaasialaiset kielet + indoiranilaiset kielet < dravidakielet? | santelikaupunki | tai mahdollisesti ’kuukaupunki’ |
| Libanon, لبنان (Lubnān) | seemiläiset kielet | valkoinen | alun perin Libanonvuorten nimi; viitannee vuorilla olevaan lumeen |
| Beirut, بيروت (Bairūt) | seemiläiset kielet | kaivot | |
| Malediivit | indoiranilaiset kielet | saarinauha/Malén saaret? | |
| ދިވެހިރާއްޖެ (Divehirājje) | indoiranilaiset kielet | divehien valtio, saarilla asuvien valtio | |
| Malé, މާލެ (Māle) | indoiranilaiset kielet | suuri veri | viittaa suuren kalansaaliin verellä värjäämään meriveteen; ei käynyt selväksi onko tämä vain legendaa |
| Malesia, Malaysia | malaijilais-polynesialaiset kielet | malaijien maa < kiihtyvä? | kantasana oli ehkä alun perin joen nimi, jolla ehkä tämä merkitys |
| Kuala Lumpur | malaijilais-polynesialaiset kielet | mutainen jokihaara | |
| Putrajaya | indoiranilaiset kielet | voittoisa poika | viittaa Malesian ensimmäiseen pääministeriin, Tunku Abdul Rahman Putra Al-Hajiin |
| Mongolia | mongolilaiset kielet | mongolien maa, Mugulün jälkeläisten maa? | ehkä heimopäällikkö Mugulün nimestä, joka saattoi tarkoittaa ’kalju’; nimi tuli tuoban kielestä, josta ei tiedetä oliko se sukua mongolialle |
| ᠮᠤᠩᠭᠤᠯ ᠤᠯᠤᠰ (Mongɣol Ulus), Монгол Улс (Mongol Uls) | mongolilaiset kielet + turkkilaiset kielet | Mongolian valtio | |
| Ulaanbaatar, ᠤᠯᠠᠭᠠᠨᠪᠠᠭᠠᠲᠤᠷ (Ulaɣanbaɣatur), Улаанбаатар | mongolilaiset kielet + mongolilaiset kielet < turkkilaiset kielet? | punainen sankari | nimi ehkä annettu itsenäisyystaistelija Damdiny Sühbaatarin mukaan; baatar-sanan alkuperä epäselvä |
| Myanmar, မြန်မာ (Mranma) | tiibetiläis-burmalaiset kielet / indoiranilaiset kielet | ihmisten maa/barbaarien maa / Brahman maa? | |
| Naypyidaw, နေပြည်တော် (Ne-pranytau) | tiibetiläis-burmalaiset kielet | kuninkaallinen asumus | |
| Nepal, नेपाल (Nepāl) | indoiranilaiset kielet / tiibetiläis-burmalaiset kielet | asuinpaikka vuoren juurella / karjapaimenten maa? | |
| Kathmandu, काठमाडौँ (Kāṭhmāḍaũ) | indoiranilaiset kielet + indoiranilaiset kielet < substraattikieli? | puupaviljonki | sai nimensä Kasthamandap-nimiseltä rakennukselta, joka legendan mukaan rakennettiin yhdestä puusta ilman nauloja |
| Oman, عمان (ʿUmān) | seemiläiset kielet | pysyvä asutus? | |
| Masqat, مسقط (Masqaṭ) | seemiläiset kielet / indoiranilaiset kielet? | ankkuripaikka / voimakastuoksuinen? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Pakistan, پاکستان (Pākistān) | indoiranilaiset kielet | Punjab, Afgania, Kašmir, Sindh ja Belutšistan; puhdas maa | yhtä aikaa sekä lyhenne alueiden nimestä että johdettu puhdasta tarkoittavasta sanasta |
| Islamabad, اسلام آباد (Islām ābād) | seemiläiset kielet + indoiranilaiset kielet | islamin kaupunki | |
| Palestiina | latina < kreikka < seemiläiset kielet | historia ennen seemiläisiä kieliä tuntematon | |
| فلسطين (Filasṭīn) | seemiläiset kielet < kreikka < seemiläiset kielet | sama sana kuin Palestiina mutta eri reittiä | |
| Jerusalem | seemiläiset kielet | Šalemin perustus | Šalem (’rauha’) oli iltahämärän jumala |
| القدس (al-Quds) | seemiläiset kielet | pyhä (kaupunki) | |
| Ramallah, رام الله (Rām Allāh) | seemiläiset kielet | Jumalan kukkula | |
| Qatar, قطر (Qaṭar) | seemiläiset kielet | kamelikaravaani? | nimi saattaa myös tulla kaupankäynnin muodosta, jossa tuotteet ostettiin suljetuissa paketeissa ilman että niitä punnittiin |
| Doha, الدوحة (al-Dawḥa) | seemiläiset kielet | pyöreä | Qatarin kuntaministeriön mukaan viittaa rannikon pyöreämuotoisiin lahtiin; Wiktionaryssa mainittiin myös merkitys ’iso puu’ |
| Saudi-Arabia | seemiläiset kielet | Saud-suvun arabien maa | Saud tarkoittaa ilmeisesti ’onnellinen’. Kansan nimen alkuperä tuntematon; saattaa tulla esimerkiksi verbistä joka liittyi kaupankäyntiin. |
| السعودية (al-Suʿūdiyya) | seemiläiset kielet | Saud-suvun maa | |
| Riad, الرياض (al-Riyāḍ) | seemiläiset kielet | niityt | |
| Singapore, Singapura, Ciṅkappūr, 新加坡, 新加坡 (Xīnjiāpō) | indoiranilaiset kielet < substraattikieli + indoiranilaiset kielet | leijonakaupunki | |
| Sri Lanka, ශ්රී ලංකා (Śrī Laṅkā) | indoiranilaiset kielet | pyhä Lanka | loppuosan alkuperä tuntematon |
| இலங்கை (Ilaṅkai) | indoiranilaiset kielet? | Lanka | |
| Kotte, කෝට්ටේ (Kōṭṭē), கோட்டை (Kōṭṭai) | dravidakielet | linnoitus | |
| Sri Jayewardenepura, ශ්රී ජයවර්ධනපුර (Śrī Jayavardhanapura), ஶ்ரீ ஜெயவர்தனபுர (Śrī Jeyavartaṉapura) | indoiranilaiset kielet | pyhä kasvavan voiton kaupunki | |
| Colombo, කොළඹ (Koḷamba), கொழும்பு (Koḻumpu) | indoiranilaiset kielet? | Kelanijoen satama/vihreiden mangopuiden satama? | |
| Syyria, سوريا (Sūriyā) | seemiläiset kielet | tulee Assurin kaupungin nimestä, joka on sama kuin Assur-jumalan nimi; alkuperä tuntematon | |
| Damaskos, دمشق (Dimašq) | seemiläiset kielet | alkuperä tuntematon | |
| Tadžikistan, Тоҷикистон (Tojikiston), Таджикистан | seemiläiset kielet + indoiranilaiset kielet | tadžikkien maa | tadžikkien nimi perustuu arabialaisen heimon nimeen, jota lainailtiin vuorotellen turkkilaisiin ja indoiranilaisiin kieliin; merkitys tuntematon |
| Dušanbe, Душанбе | indoiranilaiset kielet + seemiläiset kielet | maanantai | kirjaimellisesti ’kaksi (päivää) lauantaista/sapatista’; viittaa suureen basaariin joka toimi maanantaisin |
| Taiwan, 臺灣, 台灣, 台湾 (Táiwān) | formosalaiset kielet | taivoanien maa? | ilmeisesti perustuu taivoan-kansan nimeen, jonka merkitys on tuntematon |
| Taipei, 臺北, 台北, 台北 (Táiběi) | formosalaiset kielet + siniittiset kielet | Pohjois-Taiwan | |
| Thaimaa | thailaiset kielet + uralilaiset kielet | thaiden maa, ihmisten maa | |
| ประเทศไทย (Pratheet Thai) | indoiranilaiset kielet + thailaiset kielet | thaiden maa, ihmisten maa | |
| Bangkok | austroaasialaiset kielet + thailaiset kielet / austroaasialaiset kielet / austronesialaiset kielet? | oliivipuukylä / saarikylä/ylänkökylä / mutkainen? | viimeksi mainittu vaihtoehto viittaisi jokien muotoon |
| กรุงเทพมหานคร (Krung Thep Mahanakhon) | austroaasialaiset kielet + indoiranilaiset kielet + indoiranilaiset kielet + indoiranilaiset kielet < dravidakielet? | jumalten valtakunta, suuri kaupunki | pilkku ei tässä erota vaihtoehtoisia käännöksiä vaan on osa käännöstä |
| Turkki, Türkiye | turkkilaiset kielet | vahva? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Ankara | anatolialaiset kielet? | saattaa olla samaa kantaa kuin heettien Ankuwaš, ellei sitten kreikan Ἄγκυρα (Ánkyra) ’ankkuri’ ollut alkuperäinen nimi | |
| Turkmenistan, Türkmenistan | turkkilaiset kielet + indoiranilaiset kielet | turkkilaisten maa, vahvojen maa? | |
| Aşgabat | indoiranilaiset kielet | Arsakeen kaupunki? | nykypersiasta käännettynä nimi olisi ’rakkauden kaupunki’, mutta sitä pidetään kansanetymologisena; kuninkaannimi Arsakes tarkoittaa ’sankari’ |
| Uzbekistan, Oʻzbekiston, Ўзбекистон | turkkilaiset kielet + indoiranilaiset kielet | uzbekkien maa, vapaiden maa/heimopäällikön maa? | uz ja bek turkkilaisista kielistä, istan indoiranilaisista kielistä; merkitykseksi ehdotettu esimerkiksi näitä |
| Taškent, Toshkent, Тошкент | turkkilaiset kielet + indoiranilaiset kielet / indoiranilaiset kielet? | kivikaupunki / järvi? | |
| Vietnam, Việt Nam | siniittiset kielet | Etelä-Yue, eteläkirves | |
| Hanoi, Hà Nội | siniittiset kielet | jokien sisäpuoli | viittaa sijaintiin Punaisenjoen ja Đáyjoen välissä |
| Yhdistyneet arabiemiraatit | uralilaiset kielet + seemiläiset kielet | yhdistyneet arabiemiraatit | |
| الإمارات العربية المتحدة (al-Imārāt al-‘arabiyya al-muttaḥida) | seemiläiset kielet | yhdistyneet arabiemiraatit | |
| Abu Dhabi, أبو ظبي (ʾAbū Ẓabī) | seemiläiset kielet | gasellin isä |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Afrikka | seemiläiset kielet / berberikielet | tomumaa / luolamaa? | jälkimmäinen vaihtoehto viittaisi berberien luola-asumuksiin |
| Algeria, الجزائر (al-Jazāʾir), Lezzayer | seemiläiset kielet | saaret | valtio sai nimensä pääkaupungilta |
| Alger, الجزائر (al-Jazāʾir), Lezzayer | seemiläiset kielet | saaret | lyhentynyt muodosta Jazāʾir Banī Mazghanna ’mazghanna-heimon saaret’, jotka on nykyään yhdistetty mantereeseen täyttömaalla |
| Angola | bantukielet | kuningas | |
| Luanda | bantukielet | portugalilaisten saapuessa alueen nimi oli Loanda mutta sen merkitys on tuntematon | |
| Benin | nigeriläis-kongolaiset kielet | ärtymyksen paikka | 1200-luvulla kuningas Ọ̀rànmíyànin kerrotaan luopuneen vallasta ja kutsuneen maata tällä nimellä koska se oli niin vaikea hallittava |
| Porto-Novo | romaaniset kielet | uusi satama | |
| Cotonou | nigeriläis-kongolaiset kielet | kuoleman joen suu | viittaa orjakauppaan |
| Botswana | bantukielet | tswanojen maa | kansan nimen alkuperä tuntematon |
| Gaborone | bantukielet | ei sovi huonosti? | heimopäällikkö Gaboronen mukaan |
| Burkina Faso, Burkĩna Faso, 𞤄𞤵𞤪𞤳𞤭𞤲𞤢 𞤊𞤢𞤧𞤮𞥅, ߓߙߎߞߌߣߊ߫ ߝߊ߬ߛߏ߫, Burukina Faso | nigeriläis-kongolaiset kielet + mandelaiset kielet | rehellinen isänmaa | |
| Ouagadougou, Waogdgo, Wagadugu | nigeriläis-kongolaiset kielet | wagu-heimon koti | |
| Burundi, Uburundi | en löytänyt muuta tietoa kuin että perustuu aiempaan nimeen Urundi | ||
| Gitega | en löytänyt tietoa alkuperästä | ||
| Djibouti, جيبوتي (Jībūtī) | kuušilaiset kielet? | laatta/ylätasanko? | valtio sai nimensä pääkaupungilta |
| Djibouti, جيبوتي (Jībūtī) | |||
| Egypti | kreikka < egypti | Ptahin kan temppeli | Ptah on jumala, ka tarkoittaa sielua; alun perin temppelin nimi Memfiissä, sitten Memfiin kaupungin nimi ja kreikasta lähtien myös koko maan nimi |
| مصر (Miṣr) | seemiläiset kielet | kaksi salmea? | |
| Kairo, القاهرة (al-Qāhira) | seemiläiset kielet | voittoisa | saattaa viitata planeetta Marsiin, joka oli taivaalla kun kaupunki perustettiin 900-luvulla |
| Eritrea, ኤርትራ (Ertra), إرتريا (Iritriyā) | kreikka | punainen | viittaa Punaiseenmereen |
| Asmara, ኣስመራ (Asmära), أسمرة | seemiläiset kielet | neljä naista yhdisti heidät | perimätiedon mukaan neljän kylän naiset ehdottivat vuonna 1507 kylien yhdistämistä suojaksi hyökkääjiä vastaan; alun perin nimi oli Arbate Asmara, joten siitä on jäänyt ”neljää (naista)” tarkoittava sana pois |
| Etelä-Afrikka | uralilaiset kielet + (seemiläiset kielet / berberikielet) | Etelä-Afrikka | |
| Suid-Afrika, South Africa | germaaniset kielet | kaikki tästä eteenpäin tarkoittavat ’Etelä-Afrikka’, ja kieliryhmäsarakkeessa mainitaan vain etelää tarkoittavan sanan alkuperä | |
| Afrika Borwa | bantukielet | ||
| iSewula Afrika | bantukielet | ||
| iNingizimu Afrika | bantukielet | etelää tarkoittava sana on kirjaimellisesti ’paljon kannibaaleja’ | |
| Afrika-Dzonga | bantukielet | ||
| Afurika Tshipembe | bantukielet | ||
| uMzantsi Afrika | bantukielet | ||
| Kapkaupunki | romaaniset kielet + germaaniset kielet < latina < substraattikieli? | niemikaupunki | nimi tulee Hyväntoivonniemeltä |
| Kaapstad | romaaniset kielet + germaaniset kielet | niemikaupunki | |
| Cape Town | romaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | niemikaupunki | |
| iKapa | romaaniset kielet | niemi | |
| Pretoria, Pitori, iPitoli | latina? | Pretoriuksen kaupunki | Marthinus Pretorius nimesi isänsä Andries Pretoriuksen mukaan; oletan että tulee latinan sanasta praetor ’preettori’, ’johtaja’ |
| Bloemfontein | germaaniset kielet + germaaniset kielet < romaaniset kielet | kukkalähde | |
| Mangaung | bantukielet | gepardipaikka | Bloemfonteinin eteläsothonkielinen nimi |
| Etelä-Sudan | uralilaiset kielet + seemiläiset kielet | Etelä-Sudan, eteläinen mustien maa | |
| South Sudan | germaaniset kielet + seemiläiset kielet | Etelä-Sudan | |
| Juba | nilosaharalaiset kielet? | en löytänyt tietoa alkuperästä, mutta kaupungin paikalla oli alun perin samanniminen niloottisen kansan kylä | |
| Etiopia, ኢትዮጵያ (Ityop̣p̣ya), Itiyoppiya, Itiyoophiyaa, Itoobiya | kreikka / seemiläiset kielet? | palanutkasvoiset / suitsuke? | myös substraattikieli on mahdollinen |
| Addis Abeba, አዲስ አበባ (Äddis Äbäba), ኣዲስ ኣበባ (Addis Abäba), Addis Ababa | seemiläiset kielet | uusi kukka | |
| Finfinnee | kuušilaiset kielet | kuuma kivennäisvesilähde | Addis Abeban oromonkielinen nimi |
| Gabon | romaaniset kielet | kaapu | viittaa Komojoen suiston muotoon; sanan historia ennen portugalia epävarma, saattaa tulla latinasta, arabiasta tai persiasta |
| Libreville | romaaniset kielet | vapaakaupunki | kaupunkiin asutettiin orjalaivalta vapautettuja ihmisiä |
| Gambia, The Gambia | mandelaiset kielet? | rumpu(joki)? | valtion nimi tulee Gambiajoen mandinkankielisestä nimestä, joka saattaa perustua pyhään gamba-rumpuun; en tiedä mistä kielestä rummun nimi on alun perin |
| Banjul | mandelaiset kielet | köysikuitu? | esimerkiksi tätä on ehdotettu; perimätiedon mukaan tulisi miehestä nimeltä Bandjougou, joka pakeni hyökkääjiä saarelle jolla kaupunki sijaitsee |
| Ghana | seemiläiset kielet < mandelaiset kielet | soturi/päällikkö? | |
| Accra | nigeriläis-kongolaiset kielet | muurahainen | viittaa seudun runsaisiin muurahaiskekoihin; ghanalaiset kansat samaistavat itsensäkin muurahaisiin |
| Guinea, Guinée | berberikielet? | palaneet (= mustat) ihmiset/mykät (= vieraskieliset)? | myös yhteyttä Djennén kaupunkiin on pohdittu |
| Conakry | mandelaiset kielet? | palmun alla? | Wikit eivät kertoneet mitään, mutta muualla tuli tällainen ehdotus vastaan |
| Guinea-Bissau, Guiné-Bissau | berberikielet? + nigeriläis-kongolaiset kielet | Bissaun Guinea | pääkaupunki mukana erotuksena Guineasta |
| Bissau | nigeriläis-kongolaiset kielet | N'nssassun-klaani? | nimi tuli ilmeisesti klaanin nimen monikosta, Bôssassun; klaani polveutuu Bissaun perustajan, kuningas Mecaun siskosta Punguenhumista |
| Kamerun, Cameroun, Cameroon | romaaniset kielet < latina < kreikka < substraattikieli | katkarapu(joki) | kun portugalilaiset saapuivat 1400-luvulla, Wourijoessa oli niin paljon Lepidophthalmus turneranus -katkarapuja, että he nimesivät sen katkarapujoeksi (Rio dos Camarões), ja lopulta valtiokin sai siitä nimensä |
| Yaoundé | bantukielet | yaunde-kansa | nimetty yaunde- eli ewondo-kansan mukaan; ilmeisesti saksalaiset kuulivat ilmauksen ya-ewondo ’ewondojen luona’ muodossa jaunde |
| Kap Verde, Cabo Verde | romaaniset kielet | vihreä niemi | alun perin muodossa Kap Verden saaret, koska sijaitsevat Senegalissa sijaitsevan Kap Verden niemen edustalla; verde-sanan alkuperä ennen latinaa epäselvä |
| Praia | romaaniset kielet | ranta | |
| Kenia, Kenya | bantukielet | valkoinen vuori/strutsivuori? | valtio sai nimensä Mount Kenyalta |
| Nairobi | nilosaharalaiset kielet | kylmä joki | alun perin Nairobijoen nimi; nimestä on oikeastaan jäljellä enää vain kylmää tarkoittava sana |
| Keski-Afrikan (tasavalta) | uralilaiset kielet + (seemiläiset kielet / berberikielet) | Keski-Afrikka | |
| (République) centrafricaine | romaaniset kielet + (seemiläiset kielet / berberikielet) | keskiafrikkalainen | |
| (Ködörösêse tî) Bêafrîka | sango (kreoli tai nigeriläis-kongolaiset kielet) + (seemiläiset kielet / berberikielet) | sydän-Afrikka | bê tarkoittaa kirjaimellisesti sydän, mutta nähtävästi sitä käytetään myös yleisemmin keskustan merkityksessä |
| Bangui, Bangî | bantukielet | koski | kaupunki sai nimenstä Ubangijoelta |
| Komorit, Komori, Comores | seemiläiset kielet | kuu(saaret)/etelä(saaret)? | kuu-etymologiaa pidetään nykyään epätodennäköisenä, mutta ei tuo eteläkään kai varma ole |
| جزر القمر (Juzur al-Qumur) | seemiläiset kielet | kuusaaret/eteläsaaret? | |
| Moroni, Mroni, موروني (Mūrūnī) | bantukielet | joen luona | |
| Kongo(n demokraattinen tasavalta), (République démocratique du) Congo | bantukielet | kongo-kansa, kokoontuminen/metsästäjä? | valtio sai nimensä Kongojoelta, joka sai nimensä kongo-kansalta, jonka nimen alkuperä on epävarma |
| Kinshasa | bantukielet | suolakukkula/kauppapaikka? | |
| Kongo(n tasavalta), (République du) Congo | bantukielet | kongo-kansa, kokoontuminen/metsästäjä? | valtio sai nimensä Kongojoelta, joka sai nimensä kongo-kansalta, jonka nimen alkuperä on epävarma |
| Brazzaville | romaaniset kielet | Brazzan kaupunki | sai nimensä kaupungin perustajalta Pierre Savorgnan de Brazzalta, jonka sukunimi tulee Italian Moruzzon kunnan Brazzaccon kylältä, jonka nimi tulee latinan sanasta bracchium ’käsivarsi’ |
| Lesotho | bantukielet | sothojen maa, ihmisten maa | |
| Maseru | bantukielet | hiekkakivi | |
| Liberia | latina | vapaa maa | |
| Monrovia | germaaniset kielet + kelttiläiset kielet | Monroen kaupunki | nimetty Yhdysvaltain presidentti James Monroen mukaan; nimi Monroe tarkoittaa Roejoen luona asuvaa ihmistä; joen nimi tarkoittaa ’jylisevä’ |
| Libya, ليبيا (Lībiyā) | berberikielet | libu-heimon maa | heimosta on tietoja ainakin 1200-luvulta eaa.; nimen merkitys tuntematon |
| Tripoli, طرابلس (Ṭarābulus) | kreikka | kolmikaupunki | yhteisnimi kaupungeille Oia, Sabratha ja Leptis Magna, joista ensin mainittu on nykyinen Tripoli |
| Madagaskar, Madagasikara, Madagascar | malaijilais-polynesialaiset kielet + seemiläiset kielet / afroaasialaiset kielet? | malaijien saari / Mogadishu? | nimen syntyyn on vaikuttanut vanhojen karttojen epätarkkuus ja eri paikkojen sekoittaminen toisiinsa, joten varmaa tietoa alkuperästä ei ole |
| Antananarivo | malaijilais-polynesialaiset kielet | tuhannen kaupunki | Imerinan kuningas Andrianjaka valloitti alueen 1600-luvulla tuhannen sotilaan voimin |
| Malawi | bantukielet | liekit | viittaa joko auringonnousuun tai maravi-heimoon, jonka nimi ilmeisesti tarkoittaa samaa |
| Lilongwe | bantukielet? | nimetty Lilongwejoen mukaan, mutta en löytänyt tietoa sen alkuperästä | |
| Mali, ߡߊߟߌ, 𞤃𞤢𞥄𞤤𞤭, مالي (Mālī), ⵎⴰⵍⵉ | mandelaiset kielet | mande-kansa? | ilmeisesti samaa kantaa kuin kansan nimi mande, mutta on myös esitetty että tarkoittaisi ’kuninkaan asumus’ tai ’virtahepo’ |
| Bamako, Bamakɔ, ߓߡߊ߬ߞߐ߬, 𞤄𞤢𞤥𞤢𞤳𞤮, باماكو (Bāmākū) | mandelaiset kielet | krokotiilijoki | kai tuo viittaa Nigerjokeen, mutta sen normaali bambarankielinen nimi on Jeluba |
| Marokko | romaaniset kielet < seemiläiset kielet < berberikielet | piilotettu? | nimi saattaa tulla verbistä ’piilottaa’, mutta en tiedä mitä tarkoittavasta muodosta |
| المغرب (al-Maġrib), ⵍⵎⵖⵔⵉⴱ, Lmeɣrib | seemiläiset kielet | länsi | |
| Rabat, الرباط (al-Ribāṭ), ⵕⵕⴱⴰⵟ, Ṛṛbaṭ, ⴰⵕⴱⴰⵟ, Aṛbaṭ | seemiläiset kielet | ribat, linnoitus | lyhentymä muodosta Ribāṭu al-Fatḥ ’valloituksen/voiton linnoitus’ |
| Mauritania, موريتانيا (Mūrītāniyā) | latina < kreikka | maurien maa | kreikan sana saattaa tarkoittaa ’tumma’ ja voi olla joko indoeurooppalainen, seemiläinen tai substraattikielen sana; vaihtoehtoisesti voi tulla berberikansojen omakielisestä nimestä, joka saattaa perustua sanaan ’iso’, tai seemiläisten kielten sanasta ’länsi’ |
| Nouakchott, نواكشوط (Nuwākšūṭ) | berberikielet | tuulien paikka/korvaton? | |
| Mauritius, Maurice | kreikka | Moritsin (saaret) | nimetty Alankomaiden käskynhaltijan, Morits Oranialaisen eli Morits Nassaulaisen mukaan; nimi Morits (hollanniksi Maurits) on samaa kantaa kuin maurien kansan nimi, ks. yllä Mauritanian huomautuksia |
| Port Louis, Port-Louis | romaaniset kielet < latina + romaaniset kielet < latina < germaaniset kielet | Ludvigin satama | nimetty Ranskan kuningas Ludvig XV:n mukaan; nimi Ludvig/Louis tarkoittaa ’taistelussa kuuluisa’ |
| Mosambik, Moçambique | seemiläiset kielet | alun perin rannikolla olevan Moçambiquensaaren nimi, joka tuli saaren hallitsija Mussa Bin Biquelta (transkriptio todennäköisesti väärin) | |
| Maputo | nimi tuli Maputojoelta, mutta en löytänyt sille alkuperää | ||
| Namibia | khoisankielet | laaja alue/tyhjä paikka/vaellus | nimi tulee Namibin aavikolta, jonka nimen merkitykselle on ainakin nuo kolme ehdotusta |
| Windhoek | germaaniset kielet | tuulen kulma | on myös mahdollista että nimi olisi väännös Etelä-Afrikan Winterhoek-vuoristosta |
| Niger, Nijar | berberikielet? | jokien joki? | nimi tulee Nigerjoelta, jonka nimen alkuperä epävarma |
| Niamey, Yamai | nigeriläis-kongolaiset kielet / nilosaharalaiset kielet? | Gna-puun paikka / raivatkaa tästä? | erään perimätiedon mukaan kaupunki rakennettiin Gna-nimisen maamerkkinä toimivan puun viereen; toisen perimätiedon mukaan kaupungin nimi tulisi päällikön käskystä perustaa asuinpaikka |
| Nigeria | berberikielet? | jokien joki? | nimi tulee Nigerjoelta, jonka nimen alkuperä epävarma |
| Abuja | Wikit eivät kertoneet mitään, mutta muualla sanottiin että nimi tarkoittaisi ’vaaleaihoinen Abu’ ja tulisi kaupungin perustajalta; nimi viittasi alun perin toiseen kaupunkiin, mutta kun uuden pääkaupungin nimeksi haluttiin Abuja, toinen kaupunki vaihtoi nimekseen Suleja | ||
| Norsunluurannikko | saamelaiskielet < substraattikieli? + uralilaiset kielet + balttilaiset/germaaniset kielet | norsunluurannikko | |
| Côte d’Ivoire | romaaniset kielet + romaaniset kielet < latina < egypti? | norsunluurannikko | côte-sanan historia ennen latinaa epävarma |
| Yamoussoukro | nigeriläis-kongolaiset kielet | Yamoussoun kaupunki | sai nimensä kuningatar Yamoussoun mukaan |
| Abidjan | nigeriläis-kongolaiset kielet | olen vain keräämässä lehtiä | perimätiedon mukaan paikallinen mies vastasi näin eurooppalaiselle tutkimusmatkailijalle kun tämä kysyi viereisen kylän nimeä, ja eurooppalainen merkitsi sen paikan nimeksi |
| Päiväntasaajan Guinea | uralilaiset kielet + berberikielet? | päiväntasaajan Guinea | ks. m. Guinea |
| Guinea Ecuatorial, Guinée équatoriale, Guiné Equatorial | berberikielet? + romaaniset kielet | päiväntasaajan Guinea | jälkimmäisen sanan historia ennen latinaa epäselvä |
| Ciudad de la Paz | romaaniset kielet | rauhan kaupunki | |
| Ruanda, Rwanda, u Rwanda | bantukielet | laajeneminen | viittaa tasavaltaa edeltäneen kuningaskunnan laajenemiseen historiansa aikana |
| Kigali | bantukielet | leveä | alun perin Kigalivuoren nimi |
| São Tomé | romaaniset kielet + romaaniset kielet < latina < kreikka < seemiläiset kielet | Pyhä Tuomas | saari löydettiin apostoli Tuomaan päivänä 21. joulukuuta; Tuomas tarkoittaa ’kaksonen’ |
| Príncipe | romaaniset kielet | prinssi | saaren alkuperäinen nimi oli Santo Antão, koska se löydettiin Pyhän Antonios Suuren päivänä 17. tammikuuta, mutta nimi muutettiin Portugalin prinssin kunniaksi |
| São Tomé | |||
| Sambia, Zambia | bantukielet | Sambesin maa | maa sai nimensä Sambesijoelta, jonka nimi saattaa tulla kansalta nimeltä m'biza/bisa, tai se voi tarkoittaa ’kalajoki’ tai ’suuri joki’ |
| Lusaka | bantukielet | nimi tulee ilmeisesti päälliköltä nimeltä Lusaaka | |
| Senegal, Sénégal | berberikielet / nigeriläis-kongolaiset kielet? | zenaga-kansa / Roog Senen vesi? | alun perin Senegaljoen nimi; zenaga/sanhaja on kansan nimi; Roog Sene on serer-uskonnon ylin jumala |
| Dakar | nigeriläis-kongolaiset kielet? | tamarindi? | |
| Seychellit, Sesel, Seychelles | romaaniset kielet | Séchellesin (saaret) | nimetty Ranskan valtiovarainministeri Jean Moreau de Séchellesin mukaan |
| Victoria | latina | voitto | nimetty Britannian kuningatar Viktorian mukaan |
| Sierra Leone | romaaniset kielet + seemiläiset kielet? | leijonavuoristo | pääkaupungin lähellä olevan vuorijonon mukaan |
| Freetown | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | vapaakaupunki | kaupunkiin asutettiin vapautettuja orjia |
| Somalia, Soomaaliya, الصومال (al-Ṣūmāl) | kuušilaiset kielet | somalien maa | kansan nimi saattaa tulla useiden somaliklaanien yhteisestä esi-isästä nimeltä Samaale; se voi myös tulla sanoista ’mennä lypsämään’ tai arabian sanasta ’rikas’ |
| Mogadishu, Muqdisho, مقديشو (Maqadīšū) | kuušilaiset kielet / seemiläiset kielet / indoiranilaiset kielet + seemiläiset kielet? | sokaisija/teurastuspaikka / pyhä paikka / šaahin istuin | ainakin näitä on ehdotettu; sokaisija viittaisi kaupungin kauneuteen |
| Sudan, السودان (al-Sūdān) | seemiläiset kielet | mustien maa | |
| Khartum, Khartoum, الخرطوم (al-Ḫarṭūm) | nilosaharalaiset kielet / seemiläiset kielet? | jokien yhtymäkohta / saflori? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Swazimaa | bantukielet + uralilaiset kielet | swazien maa, Mswatin kansan maa | |
| eSwatini, Eswatini | bantukielet | Mswatin maa | kuningas Mswati II:n mukaan |
| Mbabane | bantukielet? | nimetty Mbabanejoen mukaan, mutta en löytänyt sille alkuperää | |
| Lobamba | bantukielet? | en löytänyt tietoa alkuperästä | |
| Tansania, Tanzania | bantukielet + indoiranilaiset kielet | Tanganyika + Sansibar | Tanganyika tarkoittaa ilmeisesti ’purje erämaassa’ ja Sansibar ’mustien rannikko’ |
| Dodoma, دودوما (Dudumā) | bantukielet | uponnut | |
| Dar es Salaam, دار السلام (Dār al-Salām) | seemiläiset kielet | rauhan asumus | |
| Tšad, Tchad, تشاد (Tšād) | nilosaharalaiset kielet | järvi | valtio sai nimensä Tšadjärveltä |
| N’Djamena, N’Djaména, انجمينا (Injamīnā) | seemiläiset kielet | lepopaikka | |
| Togo | nigeriläis-kongolaiset kielet | ranta | |
| Lomé | nigeriläis-kongolaiset kielet | alojen keskellä | sain käsityksen että alo tarkoittaisi aaloeta mutta jokin kasvi joka tapauksessa |
| Tunisia, تونس (Tūnis) | berberikielet / seemiläiset kielet? | leiri / Tanit-jumalatar? | valtio sai nimensä pääkaupungilta; arabiassa nimissä ei ole eroa |
| Tunis, تونس (Tūnis) | |||
| Uganda | bantukielet | ganda-kansan maa | kansan nimi saattaa tulla sanasta ’suku’, ’klaani’ |
| Kampala | bantukielet | impalakukkula | viittasi alun perin kukkulaan, joka oli Bugandan kuninkaan metsästysmaata |
| Zimbabwe | bantukielet | kivitalot/kunnianarvoisat talot | alun perin Suur-Zimbabwen rauniokaupungin nimi |
| Harare | bantukielet | joka ei nuku? | Wikipedian mukaan päällikön lempinimi, Wiktionaryn mukaan viittaus vesiputoukseen |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Amerikka | romaaniset kielet < germaaniset kielet < (germaaniset kielet + kelttiläiset kielet) | Amerigon maa | Amerigo Vespuccin etunimi koostuu sanoista ’kova työ’ ja ’hallitsija’; Amerikka-nimen on ehdotettu tulevan myös Keski-Amerikassa sijaitsevista Amerrisquevuorista tai englantilaisesta kauppiaasta Richard Amerikesta |
| Antigua | romaaniset kielet | vanha | nimetty Sevillassa sijaitsevan La Virgen de la Antiguan ikonin mukaan |
| Barbuda | romaaniset kielet | parrakas | viitannee joko asukkaiden partoihin tai viikunapuihin; vrt. Barbados |
| St. John’s | romaaniset kielet + seemiläiset kielet | Pyhän Johanneksen (kaupunki) | |
| Argentiina, Argentina | romaaniset kielet | hopeinen | viittaa myyttiin jonka mukaan Etelä-Amerikassa olisi valtavia määriä hopeaa |
| Buenos Aires | romaaniset kielet + romaaniset kielet < latina < kreikka | hyvät ilmat | nimettiin Sardiniassa olevan Neitsyt Marian patsaan mukaan, jonka Etelä-Amerikkaan saapuneet löytöretkeilijät uskoivat suoneen matkalle hyvän tuulen. Patsas sijaitsi kukkulalla nimeltä Bonaria, koska siellä oli paremman tuoksuinen ilma kuin alempana olevassa kaupungissa. |
| Bahama, The Bahamas | arawakilaiset kielet | suuri saari ylhäällä keskellä? | alun perin Grand Bahaman saaren nimi; usein esitetty espanjan baja mar ’matala meri’ lienee kansanetymologia |
| Nassau | germaaniset kielet | märkä tulvatasanko | nimetty Britannian kuningas Vilhelm III Oranialaisen mukaan, joka kuului Orania-Nassaun sukuun, jonka alkuperänä on Nassaun kaupunki Saksassa |
| Barbados | romaaniset kielet | parrakkaat | viitannee joko asukkaiden partoihin tai viikunapuihin; vrt. Antigua ja Barbuda |
| Bridgetown | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Bridgen kaupunki, siltakaupunki | nimetty Sir Tobias Bridgen mukaan, mutta alue tunnettiin jo aikaisemmin nimellä Indian Bridge sieltä löytyneen alkuperäisasukkaiden rakentaman vanhan sillan mukaan |
| Belize | mayakielet | tie Itzáan/mutainen vesi? | alun perin Belizejoen nimi |
| Belmopan | mayakielet + mayakielet? | Belize + Mopan | kahden joen nimet; en löytänyt tietoa Mopanjoen nimen alkuperästä, mutta se on myös mayakansan nimi |
| Bolivia, Mborivia, Puliwya, Wuliwya | baski | Bolívarin maa | itsenäisyystaistelija Símon Bolívarin mukaan; sukunimi tulee baskin sanoista ‘tuulimyllylaakso’ |
| Sucre, Sukri | Sucre(n kaupunki) | itsenäisyystaistelija Antonio José de Sucren mukaan; en tiedä mistä sukunimi tulee | |
| Chuquisaca | ketšualaiset kielet | hopeakasa | |
| La Paz | romaaniset kielet | rauha | |
| Chuqi yapu | aimarakielet | kultafarmi | vrt. Chuquisaca; olettaisin että jalometallia tarkoittava sana on lainattu jompaankumpaan suuntaan mutta en löytänyt tästä tietoa |
| Brasilia, Brasil | romaaniset kielet | brasil-puun maa | puulajin suomenkielinen nimi on brasiliankesalpinia; brasil perustuu sanaan brasa ’hiillos’, jonka historia ennen latinaa on epävarma; se saattoi tulla germaanisista kielistä tai substraattikielestä |
| Brasília | |||
| Chile | ketšualaiset kielet? | kylmä? | tämä on vain yksi monista ehdotuksista |
| Santiago | romaaniset kielet + seemiläiset kielet | Pyhä Jaakob | Jaakob on Espanjan suojeluspyhimys |
| Valparaíso | romaaniset kielet + indoiranilaiset kielet | paratiisilaakso | |
| Costa Rica | romaaniset kielet + romaaniset kielet < germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | rikas rannikko | costa-sanan historia ennen latinaa epävarma |
| San José | romaaniset kielet + seemiläiset kielet | Pyhä Joosef | |
| Dominica | latina | sunnuntai | Kolumbus näki saaren sunnuntaina |
| Roseau | romaaniset kielet < germaaniset kielet | ruo’ot | ranskalaisilla oli tapana nimetä paikat sen mukaan mitä asioita paikalla oli; sanan historia ennen germaanisia kieliä epävarma |
| Dominikaaninen (tasavalta) | latina | Dominicukselle omistettu | Pyhän Dominicus de Guzmánin mukaan |
| Santo Domingo | romaaniset kielet | Pyhä Dominicus | kuten valtio |
| Ecuador | romaaniset kielet | päiväntasaaja | historia ennen latinaa epäselvä |
| Quito | barbakolaiset kielet | quitu-heimo, maailman keskus | |
| El Salvador | romaaniset kielet | vapahtaja | valtion nimi tuli pääkaupungilta |
| San Salvador | romaaniset kielet | pyhä vapahtaja | |
| Grenada | seemiläiset kielet / latina | vieraiden kukkula/pyhiinvaeltajien kukkula / granaattiomena/punainen? | todennäköisesti nimetty Espanjan Granadan kaupungin mukaan, jonka nimi tulee arabiasta (ja arabiaan mahdollisesti latinasta) mutta merkitys on tuntematon; ainakin näitä on ehdotettu |
| St. George’s | romaaniset kielet + kreikka < substraattikieli + kreikka | Pyhän Yrjön (kaupunki) | nimi George tarkoittaa ’maanviljelijä’ |
| Guatemala | uto-asteekkilaiset kielet / mayakielet | puukasan maa / monien puiden maa | alun perin Iximchen kaupungin nimi; Wiktionary ja Wikipedia kertoivat eri alkuperän |
| Guatemala | |||
| Ciudad de Guatemala | romaaniset kielet + (uto-asteekkilaiset kielet / mayakielet) | Guatemalan kaupunki | |
| Guyana | karibilaiset tai arawakilaiset kielet? | monien vesien maa | |
| Georgetown | kreikka < substraattikieli + kreikka + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Yrjön kaupunki | Britannian kuningas Yrjö III:n mukaan; nimi Yrjö/George tarkoittaa ’maanviljelijä’ |
| Haiti, Ayiti, Haïti | arawakilaiset kielet | korkeiden vuorten maa | |
| Port-au-Prince, Pòtoprens | romaaniset kielet < latina | prinssin satama | ei tiedetä kuka prinssi on kyseessä |
| Honduras | romaaniset kielet | syvyydet | viittaa joko pohjoisrannikon edustan syviin vesiin tai Kolumbuksen huudahdukseen ”Jumalalle kiitos että pääsimme niiltä syviltä vesiltä” kun laiva pääsi myrskyltä suojaan |
| Tegucigalpa | uto-asteekkilaiset kielet | merkitys tuntematon, monia vaihtoehtoja esitetty | |
| Jamaika, Jamaica | arawakilaiset kielet | puun ja veden maa/lähteiden maa? | |
| Kingston | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | kuninkaan kaupunki | saattaa olla nimetty joko Vilhelm III:n tai Kingston upon Thamesin mukaan |
| Kanada, Canada | irokeesikielet | kylä | |
| Ottawa | algilaiset kielet | ottawa-kansa, kauppiaat | kaupunki sai nimensä Ottawajoelta, joka sai nimensä kansalta |
| Kolumbia, Colombia | latina < kreikka? < substraattikieli? | Kolumbuksen maa | Kristoffer Kolumbuksen mukaan, jonka sukunimi tulee latinan sanasta ’kyyhky’, jonka alkuperä on epävarma |
| Bogotá | chibchalaiset kielet | monia vaihtoehtoja on esitetty; todennäköisesti nimi liittyy jotenkin peltoihin | |
| Kuuba, Cuba | arawakilaiset kielet | hedelmällinen maa/suuri paikka? | |
| Havanna, La Habana | arawakilaiset kielet | ehkä päällikön nimestä Habaguanex, joka tulee ilmeisesti sanasta ’savanni’ | |
| Meksiko, México | uto-asteekkilaiset kielet | kuun navan paikka/agaavepaikka? | ainakin näitä on ehdotettu |
| México | |||
| Ciudad de México | romaaniset kielet + uto-asteekkilaiset kielet | Méxicon kaupunki | |
| Nicaragua | uto-asteekkilaiset kielet | Ānāhuac on täällä/täällä vesien vieressä? | |
| Managua | uto-asteekkilaiset kielet / otomangelaiset kielet | veden vieressä / päällikön paikka? | |
| Panama, Panamá | chocolaiset kielet / chibchalaiset kielet? | paljon perhosia / kaukainen? | alkuperä tuntematon mutta ainakin näitä on ehdotettu |
| Panama | |||
| Ciudad de Panamá | romaaniset kielet + (chocolaiset kielet / chibchalaiset kielet?) | Panamán kaupunki | |
| Paraguay, Paraguái | tupilaiset kielet | payaguá-heimon joki? | alun perin Paraguayjoen nimi; muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Asunción | romaaniset kielet | taivaaseenottaminen | kaupunkia edeltänyt linnoitus perustettiin Marian taivaaseenottamisen päivänä 15. elokuuta |
| Paraguái | guaranin kielessä Asunciónilla ja Paraguaylla on sama nimi | ||
| Peru, Perú, Piruw | ehkä paikalliselta hallitsijalta nimeltä Birú; ei kerrottu minkäkielinen nimi se on | ||
| Lima | ketšualaiset kielet | puhuja | oraakkelin nimi, jolta nimi tuli ensin Rímacjoelle ja sitten kaupungille |
| Saint Kitts | romaaniset kielet + kreikka | Pyhä Kristoforos | 1600-luvun englannissa Kit oli yleinen lempinimi Christopherille |
| Nevis | romaaniset kielet | lumet | ilmeisesti vuorta peittävät valkoiset pilvet muistuttivat jotakuta Neitsyt Mariaan liittyvästä ihmeestä jossa Roomassa satoi lunta kesällä |
| Basseterre | romaaniset kielet | alamaa | basse-sanan historia ennen latinaa epävarma |
| Saint Lucia | romaaniset kielet + latina | Pyhä Lucia | legendan mukaan saarelle haaksirikkoitui ranskalaisia Lucian päivänä 13. joulukuuta, mutta tämä ei ilmeisesti pidä paikkaansa |
| Castries | latina | linnoitus | nimetty Castriesin markiisin, Charles Eugène Gabriel de La Croix’n mukaan; tuo Castries on kunta Etelä-Ranskassa |
| Saint Vincent | romaaniset kielet | Pyhä Vincentius | Kolumbus näki saaren Vincentiuksen muistopäivänä 22. tammikuuta |
| Grenadiinit, Grenadines | seemiläiset kielet / latina | pienet Grenadat | Wikipedian mukaan sekä Grenada että Grenadiinit olisi nimetty Granadan mukaan, mutta ei liene väärin myöskään johtaa Grenadiinit Grenadasta |
| Kingstown | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | kuninkaan kaupunki | ei selvinnyt kenen mukaan kaupunki on nimetty |
| Suriname | arawakilaiset kielet | surinen-heimon joki | alun perin Surinamejoen nimi |
| Paramaribo | tupilaiset kielet | paramaribo-heimo, joen asukkaat | |
| Trinidad | romaaniset kielet | kolminaisuus | |
| Tobago | arawakilaiset kielet / seemiläiset kielet | tupakka | joko saaren muodon tai asukkaiden tupakan käytön vuoksi; sanan alkuperä on epävarma |
| Port of Spain | latina + seemiläiset kielet | Espanjan satama | käännös espanjankielisestä nimestä Puerto España |
| Uruguay | tupilaiset kielet? | lintujoki? | alun perin Uruguayjoen nimi; muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Montevideo | romaaniset kielet + ? | kukkula + ? | loppuosalle on esitetty useita vaihtoehtoja |
| Venezuela | romaaniset kielet < kelttiläiset kielet | pikku Venetsia? | tämän teorian mukaan nimi tulisi paaluille rakennetuista taloista; on myös mahdollista että tulisi alkuperäiskansan nimestä |
| Caracas | ilmeisesti alkuperäiskansan nimestä | ||
| (Amerikan) yhdysvallat | uralilaiset kielet + germaaniset kielet | yhdysvallat | |
| United States (of America) | latina | yhdistyneet valtiot | |
| Washington | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Hwæssan suvun kaupunki | nimetty presidentti George Washingtonin mukaan, jonka sukunimi tarkoittaa todennäköisesti tätä; Hwæssa-nimen alkuperä epäselvä |
| District of Columbia | latina + latina < kreikka? < substraattikieli? | Columbian (< kyyhky) piiri | Columbia on runollinen Yhdysvaltoihin viittaava nimi tai Yhdysvaltain personifikaatio; nimi tulee Kristoffer Kolumbukselta, ks. m. Kolumbia |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Oseania | kreikka < substraattikieli? | valtamerimaa | |
| Australia | latina | etelämaa | |
| Canberra | pama-nyungalaiset kielet | tapaamispaikka/rinnat? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty; rinnat (tai rintaväli) viittaisi vierekkäin sijaitseviin Black Mountainiin ja Mount Ainslieen |
| Fidži, Viti, Fiji, Fijī | malaijilais-polynesialaiset kielet | itä | suurimman saaren, Viti Levun (’suuri itä’) nimestä |
| Suva | malaijilais-polynesialaiset kielet | kumpu | |
| Kiribati | kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | Gilbert(saaret) | nimetty kapteeni Thomas Gilbertin mukaan; sukunimi koostuu sanoista ’pantti’ ja ’kuuluisa’ |
| South Tarawa | germaaniset kielet + malaijilais-polynesialaiset kielet | Etelä-Tarawa < kulkuväylä | Tarawan atollin laguuniin johtaa tavallista suurempi laivaväylä |
| Tarawa Teinainano | malaijilais-polynesialaiset kielet | kulkuväylä maston alapuolella | viittaa atollin purjemaiseen muotoon |
| Marshallinsaaret | germaaniset kielet + itämerensuomalaiset kielet < substraattikieli? | Marshallin saaret | nimetty kapteeni John Marshallin mukaan; sukunimi tarkoittaa ’marsalkka’ < ’tallirenki’ |
| M̧ajeļ | germaaniset kielet | Marshall | |
| Marshall Islands | germaaniset kielet | Marshall-saaret | |
| Majuro, Mājro | malaijilais-polynesialaiset kielet? | Wikeissä ei kerrottu alkuperää; muualla tuli vastaan mahdollisuus että nimi tarkoittaisi ’kaksi aukkoa’ ja viittaisi atollin kahteen kulkuväylään | |
| Mikronesia, Micronesia | kreikka < substraattikieli? | pienet saaret | yhdyssanan kummankin osan alkuperä saattaa olla joko substraattikielessä tai indoeurooppalaisissa kielissä |
| Palikir | malaijilais-polynesialaiset kielet? | en löytänyt tietoa alkuperästä | |
| Nauru, Naoero | malaijilais-polynesialaiset kielet | menen rannalle? | |
| Yaren | malaijilais-polynesialaiset kielet? | en löytänyt tietoa alkuperästä | |
| Palau, Belau | malaijilais-polynesialaiset kielet | kylä/epäsuorat vastaukset? | jälkimmäinen vaihtoehto viittaa luomismyyttiin jossa jättiläiselle ei vastattu suoraan kun hän kysyi miksi hänen jalkojensa juureen kerätään polttopuita; Palaun saaret syntyivät poltetun jättiläisen osista |
| Ngerulmud | malaijilais-polynesialaiset kielet | hapatetun herttuakalan paikka | viittaa kukkulaan jolla hapatettua herttuakalaa uhrattiin jumalille |
| Papua | malaijilais-polynesialaiset kielet / länsipapualaiset kielet | kihara/auringonlaskun alapuolella / ei yhdistetty? | ensimmäinen viittaisi asukkaiden hiuksiin, kolmas siihen että saari oli liian kaukana Tidoren sulttaanikunnasta että sen olisi saanut kunnolla yhdistettyä |
| Uusi-Guinea | uralilaiset kielet + berberikielet? | uusi Guinea | koska asukkaat muistuttivat guinealaisia, ks. m. Guinea Afrikassa |
| New Guinea, Niugini | germaaniset kielet + berberikielet? | uusi Guinea | |
| Matamata Guinea | malaijilais-polynesialaiset kielet + berberikielet? | uusi Guinea | |
| Port Moresby, Pot Mosbi | latina + kreikka + germaaniset kielet | Moresbyn satama | kapteeni John Moresby nimesi isänsä amiraali Fairfax Moresbyn mukaan; sukunimi tarkoittaa Mauricen kylää; Maurice on samaa kantaa kuin maurien kansan nimi, ks. m. Mauritania Afrikassa |
| Salomoninsaaret | seemiläiset kielet + itämerensuomalaiset kielet < substraattikieli? | Salomonin saaret | ensimmäinen saarilla käynyt eurooppalainen Álvaro de Mendaña de Neira löysi sieltä kultaa, joka yhdistyi eurooppalaisten mielessä kuningas Salomon/Salomonin kaivoksiin; Salomo-nimen merkitys tuntematon mutta usein sen ajatellaan tulevan sanasta ’rauha’ |
| Solomon Islands | seemiläiset kielet + germaaniset kielet | Salomonin saaret | |
| Honiara | malaijilais-polynesialaiset kielet | itätuulen paikka | |
| Samoa, Sāmoa | malaijilais-polynesialaiset kielet | pyhä keskusta/kanapaikka? | voi myös tulla päällikön nimestä |
| Apia | malaijilais-polynesialaiset kielet? | en löytänyt tietoa alkuperästä | |
| Tonga | malaijilais-polynesialaiset kielet | etelä | sijaitsee Samoasta etelään |
| Nukuʻalofa | malaijilais-polynesialaiset kielet | rakkauden asumus | |
| Tuvalu | malaijilais-polynesialaiset kielet | yhdessä seisovat kahdeksan | saarista kahdeksan oli alun perin asuttuja |
| Funafuti | malaijilais-polynesialaiset kielet | funa tarkoittaa ilmeisesti ’päällikkö’ mutta loppuosaa ei selitetty | |
| Uusi-Seelanti | uralilaiset kielet + germaaniset kielet | uusi Zeeland | Alankomaiden Zeelandin provinssin mukaan |
| New Zealand | germaaniset kielet | uusi Zeeland | |
| Aotearoa | malaijilais-polynesialaiset kielet | pitkä valkoinen pilvi | ilmeisesti alun perin vain Pohjoissaaren nimi; saattoi tulla siitä miltä vuoristoinen maa näytti mereltä käsin |
| Wellington | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | nimetty Arthur Wellesleyn, Wellingtonin herttuan mukaan; tuo Wellington on Englannin Somersetissa oleva kaupunki, jonka nimen alkuosa on joko henkilönnimi tai ’ansa’ ja loppuosa on ’tila’, ’kaupunki’ | |
| Te Whanga-nui-a-Tara | malaijilais-polynesialaiset kielet | Taran suuri satama | Tara oli päällikkö Whatongan poika, joka asutti alueen |
| Vanuatu | malaijilais-polynesialaiset kielet | maa | loppuosa tarkoittaa ’seistä’ mutta en tiedä miten se pitäisi ottaa käännökseen mukaan |
| Port Vila, Port-Vila | romaaniset kielet + malaijilais-polynesialaiset kielet | Vilan satama | Vila on ilmeisesti samaa kantaa kuin kaupungin edustalla sijaitsevan Ifiran saaren nimi, jolle ei kerrottu merkitystä |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Ahvenanmaa | germaaniset kielet < substraattikieli? + uralilaiset kielet | vesimaa/saaristomaa? | |
| Åland | germaaniset kielet < substraattikieli? + germaaniset kielet | vesimaa? | alkuperä ja suhde suomalaiseen nimeen epävarma |
| Maarianhamina, Mariehamn | seemiläiset kielet + germaaniset kielet < substraattikieli? | Marian satama | nimetty keisarinna Maria Aleksandrovnan mukaan |
| Häme | balttilaiset kielet? | maa? | alkuperä tuntematon mutta luultavasti samaa kantaa kuin Suomi ja saame, ks. m. Suomi |
| Tavastland | germaaniset kielet | hitaiden virolaisten maa? | virolaisiin (eestiläisiin) viittaava sana voi olla myös balttilaista alkuperää |
| Kainuu | germaaniset kielet? | aukko/kulkuväylä/alanko? | |
| Kajanaland | germaaniset kielet? + germaaniset kielet | Kajaanin maa | alkuosa sama kuin Kainuu |
| Karjala, Karelen | germaaniset kielet? | karjapaikka/sotajoukon paikka? | voisi myös tulla jostakin henkilönnimestä |
| Kymenlaakso | itämerensuomalaiset kielet + balttilaiset kielet | Kymen laakso | Kymijoen nimen alkuperä tuntematon, mahdollisesti sukua Kemijoen nimelle ja mahdollisesti peräisin substraattikielestä |
| Kymmenedalen | itämerensuomalaiset kielet + germaaniset kielet < substraattikieli? + germaaniset kielet | Kymen suun laakso | nimessä Kymmene on mukana suuta tarkoittava sana mutta se on silti tullut koko joen nimeksi |
| Lappi | uralilaiset kielet / germaaniset kielet? | reunamaa / tilkku? | jälkimmäinen voisi viitata mahdolliseen saamelaiseen kansannimitykseen, joka pohjautuu tilkkua tarkoittavaan sanaan |
| Lappland | (uralilaiset kielet / germaaniset kielet?) + germaaniset kielet | lappilaisten maa | |
| Pirkanmaa | germaaniset kielet + uralilaiset kielet | Pirkkalan maa | nimetty Pirkkalan kunnan mukaan, jonka nimi tulee ehkä henkilönnimestä tai pirkkalaisista (birkarlar), jotka olivat veroja kerääviä talonpoikia |
| Birkaland | germaaniset kielet | Pirkkalan maa | |
| Pohjanmaa | itämerensuomalaiset kielet + uralilaiset kielet | pohjoismaa | pohja-sana voi olla laina indoeurooppalaisista kielistä |
| Österbotten | germaaniset kielet | itäpohja | ei oikein selvinnyt mitä pohja tässä tarkoittaa, Wikipedia mainitsi myös merkityksen ’lahti’; miten suhtautuu suomenkieliseen nimeen? |
| Satakunta | (indoiranilaiset kielet / germaaniset kielet) + (uralilaiset kielet / germaaniset kielet) | alkuosa ’100’ tai ’rantautumispaikka’, loppuosa ’kunta/yhteisö’ tai ’100’ | |
| Savo | uralilaiset kielet / saamelaiskielet | savi / suvanto | lyhentymä muodosta Savoinlahti; voi myös olla peräisin esimerkiksi henkilönnimestä Sauvo |
| Savolax | (uralilaiset kielet / saamelaiskielet) + balttilaiset kielet | savilahti / suvantolahti | lax on peräisin suomen sanasta lahti/laksi, joka lainattiin balttilaiskielistä |
| Uusimaa | uralilaiset kielet | uusi maa | alue oli uutta ruotsalaisille heidän saapuessaan 1200–1300-luvuilla |
| Nyland | germaaniset kielet | uusi maa |
Jos merkitys-sarakkeessa on puolipisteellä erotetut osat, edellinen osa kertoo nykyisen kirjoitusasun kirjaimellisen merkityksen ja jälkimmäinen osa mitä nimi on alun perin tarkoittanut. Jos transkriptioita on kaksi, suluissa oleva on suomessa käytetty sovinnaisnimi.
Kunkin prefektuurin nimen loppuun kuuluu prefektuurin tyyppiä kuvaava osa, jota ei listalla ole mainittu. Tyypit ovat 都 to ’metropoli’ (vain Tokio), 道 dō ’tie’ (vain Hokkaido, aina osa nimeä), 府 fu ’urbaani prefektuuri’ (Osaka ja Kioto) ja 県 ken ’prefektuuri’ (kaikki muut). Samoin pääkaupunkien virallisessa nimessä on aina lopussa sana 市 shi ’kaupunki’. Esimerkiksi prefektuurin 愛知県 Aichiken pääkaupunki on 名古屋市 Nagoyashi.
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Aichi, 愛知 | siniittiset kielet; japani? | rakkaus + viisaus; ajusuvanto/lähdeveden maa/itätuulen maa? | alkuperä tuntematon mutta ainakin näitä on ehdotettu; aju on kalalaji |
| Nagoya, 名古屋 | japani + siniittiset kielet + japani; japani | kuuluisa vanha talo; rauhallinen/rauhallinen laakso/vuoren juuren mökit? | |
| Akita, 秋田 | japani | syyspelto; leuka? | nimi tulee ilmeisesti Omonojoen suulla olleesta leuan muotoisesta muodostumasta, mutta ei selvinnyt miten nimi on muodostettu |
| Akita, 秋田 | |||
| Aomori, 青森 | japani | vihreä metsä | ilmeisesti viittaa kukkulalla olleeseen metsään, jota kalastajat käyttivät kaupungin paikantamiseen |
| Aomori, 青森 | |||
| Chiba, 千葉 | japani | tuhat lehteä | |
| Chiba, 千葉 | |||
| Ehime, 愛媛 | siniittiset kielet + japani | kaunis nainen | Kojikissa Japanin luomiskertomuksessa Iyon provinssille kerrotaan tämä nimi |
| Matsuyama, 松山 | japani | mäntyvuori | |
| Fukui, 福井 | siniittiset kielet + japani | onnekas kaivo; onnekas asumus? | nimi kirjoitettiin alun perin 福居 jolla voisi kai olla tuo jälkimmäinen merkitys |
| Fukui, 福井 | |||
| Fukuoka, 福岡 | siniittiset kielet + japani | onnekas kukkula | daimio Kuroda Nagamasa nimesi uuden linnansa Kurodan klaanin kotipaikassa Bizenin provinssissa olleen Fukuokan mukaan |
| Fukuoka, 福岡 | |||
| Fukushima, 福島 | siniittiset kielet + japani | onnekas saari | |
| Fukushima, 福島 | |||
| Gifu, 岐阜 | siniittiset kielet | jyrkkä kumpu | daimio Oda Nobunaga muodosti nimen kahden kiinalaisen paikannimen japanilaisista lukutavoista: 岐山 Qíshān/Gizan (paikka josta käsin Kiina yhdistettiin) ja 曲阜 Qūfù/Kyokufu (paikka jossa Kungfutse syntyi) |
| Gifu, 岐阜 | |||
| Gunma, 群馬 | siniittiset kielet + japani < Wanderwort | hevoslauma | Gunmalla on pitkä historia hevosten kanssa, mutta nimi on ilmeisesti ainakin osittain väännös aiemmasta nimestä 車 Kuruma ’kärry’ |
| Maebashi, 前橋 | japani | etusilta; tallisilta | väännetty aiemmasta nimestä 厩橋 Umayabashi ’tallisilta’ |
| Hiroshima, 広島 | japani | laaja saari | nimi tulee joko siitä että daimio Mōri Terumoto rakennutti Hiroshiman linnan Ōtajoen suiston haarojen väliin jäävälle saarelle, tai se on yhdistetty henkilönnimistä Ōe no Hiromoto (Mōrin klaanin esi-isä) ja Fukushima Motonaga (oli valitsemassa linnan rakennuspaikkaa) |
| Hiroshima, 広島 | |||
| Hokkaidō, 北海道 | siniittiset kielet | pohjoisen meren tie | ”tie” tarkoittaa tässä oikeastaan tietynlaista hallintoaluetta |
| アイヌモシㇼ (Aynumosir) | ainu | ainujen maa, ihmisten maa | |
| Sapporo, 札幌 | ainu | lappu + katos; kuiva suuri (joki) | merkit on valittu vain koska niiden lukutapa muistuttaa ainunkielistä nimeä; alun perin Toyohirajoen nimi |
| サッ・ポロ・ペッ (Sat poro pet) | ainu | kuiva suuri joki | |
| Hyōgo, 兵庫 | siniittiset kielet | asevarasto | keisari Tenjin valtakaudella 600-luvulla alueella oli asevarasto |
| Kōbe, 神戸 | japani | jumalten talot | sanasta 神戸 kanbe, joka tarkoitti pyhäkköä (Ikuta-jinja) veroilla tukevaa asutusta |
| Ibaraki, 茨城 | japani + korealaiset kielet | piikkilinna | legendan mukaan piikkipensailla tai niistä rakennetulla linnalla torjuttiin rosvojoukkoja; nimi on voinut myös tarkoittaa aluetta jolla kasvaa piikkipensaita |
| Mito, 水戸 | japani | vesiovi | viittaa kaupungin tärkeyteen Nakajoen vesiliikenteessä |
| Ishikawa, 石川 | japani | kivijoki | nimetty Tedorijoen mukaan, jonka aiempi nimi oli Ishikawa; nykyisen nimen, ’kädestäpitojoki’, sanotaan tulevan siitä kun vuonna 1183 Kurikaran solan taistelun jälkeen sotilaat pitivät toisiaan kädestä kiinni ollakseen kaatumatta kun ylittivät tulvivaa jokea |
| Kanazawa, 金沢 | japani | kultapuro | legendan mukaan Imohori Tōgorō (jamssinkaivaja Tōgorō) oli pesemässä jamssinmukuloita purolla ja löysi kultaa |
| Iwate, 岩手 | japani | kivikäsi | legendan mukaan kolmen tulivuoresta lentäneen kiven henget kahlitsivat ihmisiä kiusanneen demonin näihin kiviin kunnes se lupasi jättää ihmiset rauhaan ja painoi sen merkiksi kädenjälkensä yhteen kivistä. Yhä sanotaan että jäljen voi nähdä sateen jälkeen. |
| Morioka, 盛岡 | japani | (kukoistukseen) kohoava kukkula | |
| Kagawa, 香川 | japani | tuoksuva joki | ei selvinnyt mihin nimi viittaa, tämännimistä jokea ei ilmeisesti ole |
| Takamatsu, 高松 | japani | korkea mänty | |
| Kagoshima, 鹿児島 | japani | vasasaari | koostuu merkeistä kauris + lapsi + saari, mutta nimen alkuperäinen alkuosa on luultavasti ollut jotakin muuta, ehkä murteellinen sana jyrkänteelle |
| Kagoshima, 鹿児島 | |||
| Kanagawa, 神奈川 | japani | yläpäätön joki | nimi tulee ilmeisesti lyhyestä joenpätkästä nimeltä 上無川 Kaminashigawa, joka sai nimensä kaiketi siksi että sen alkulähde oli epävarma; jokea ei ole enää olemassa vaan sen paikalla on tie; nykyinen kirjoitusasu on kai lähinnä lukutapaa kuvaileva |
| Yokohama (Jokohama), 横浜 | japani | vaakasuora hiekkasärkkä | |
| Kōchi, 高知 | siniittiset kielet; japani | korkea + viisaus; jokienvälinen | kaupunki ja prefektuuri saivat nimensä Kōchin linnalta, joka sijaitsi usein tulvivien jokien välissä; linnan nimen alkuperäinen asu oli 河中山城 Kōchiyamajō ’jokienvälisen vuoren linna’ |
| Kōchi, 高知 | |||
| Kumamoto, 熊本 | japani | karhu + alkuperä; ? | ei löytynyt oikein muuta kuin että nimen alkuperäinen kirjoitusasu oli 隈本, missä ensimmäinen merkki on ’nurkka’; nimi vaihdettiin koska merkissä on osana pelkäämistä tarkoittava merkki |
| Kumamoto, 熊本 | |||
| Kyōto (Kioto), 京都 | siniittiset kielet | pääkaupunki | Kioton kaupunki oli keisarikunnan pääkaupunki vuosina 794–1868 |
| Kyōto (Kioto), 京都 | |||
| Mie, 三重 | japani | kolminkertainen | legendan mukaan Yamato Takeru oli palaamassa itään suuntautuneelta matkaltaan ja sanoi nykyisen Mien kohdalla että hänen jalkansa ovat kuin kolmeen kertaan vääntyneet ja hän on todella väsynyt |
| Tsu, 津 | japani | satama | alkuperäinen nimi oli 安濃津 Anotsu, mutta paikka oli niin tärkeä satama että nimi lyhentyi |
| Miyagi, 宮城 | japani + korealaiset kielet | keisarillinen linna | en löytänyt tietoa alkuperästä enkä tiedä onko keisarillinen sopiva käännös tässä yhteydessä |
| Sendai, 仙台 | siniittiset kielet | erakko korkealla; tuhat sukupolvea, ikuisuus | alkuperäinen kirjoitusasu 千代 tarkoittaa tuota jälkimmäistä; nykyinen kirjoitusasu tuli kiinalaisesta runosta |
| Miyazaki, 宮崎 | japani | keisarillinen niemi | en löytänyt tietoa alkuperästä enkä tiedä onko keisarillinen sopiva käännös tässä yhteydessä |
| Miyazaki, 宮崎 | |||
| Nagano, 長野 | japani | pitkä kenttä | ilmeisesti viittaa Susobanajoen kasaamaan alluviaalikeilaan |
| Nagano, 長野 | |||
| Nagasaki, 長崎 | japani | pitkä niemi | |
| Nagasaki, 長崎 | |||
| Nara, 奈良 | japani | tasanko/tammi? | tasankoa pidetään nykyään todennäköisimpänä, mutta muitakin vaihtoehtoja on esitetty; kirjoitusasu osoittaa vain lukutapaa |
| Nara, 奈良 | |||
| Niigata, 新潟 | japani | uusi vuorovesiranta | |
| Niigata, 新潟 | |||
| Ōita, 大分 | japani | paljon peltoja | 700-lukulainen historiankirjoitus kertoo keisari Keikōn huudahtaneen näin käydessään alueella; nykyinen kirjoitusasu osoittaa lähinnä lukutapaa |
| Ōita, 大分 | |||
| Okayama, 岡山 | japani | kukkulavuori | alun perin sen pienen kukkulan nimi jolle Okayaman linna rakennettiin |
| Okayama, 岡山 | |||
| Okinawa, 沖縄 | japani | meriköysi | nykyinen kirjoitusasu viittaa kapeaan saareen tai saarten nauhaan, mutta alkuperäinen merkitys on tuntematon |
| Naha, 那覇 | japanilaiset kielet | kalastuspaikka/sieni | japaninkielisen Wikipedian mukaan kalastuspaikka, englanninkielisen mukaan paikalla oli muinoin iso sienen muotoinen kivi, joka ajan saatossa kului ja hautautui maahan; nykyinen kirjoitusasu osoittaa vain lukutapaa |
| Ōsaka, 大阪 | japani | iso mäki | |
| Ōsaka, 大阪 | |||
| Saga, 佐賀 | siniittiset kielet; japani | apu + onnittelu; menestys? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Saga, 佐賀 | |||
| Saitama, 埼玉 | japani | niemen jalokivi | alkuperäinen lukutapa oli Sakitama ja ilmeisesti myös merkitys oli alun perin jokin muu |
| Saitama, さいたま | kaupungin nimi kirjoitetaan tavumerkeillä ja prefektuurin nimi sanamerkeillä | ||
| Shiga, 滋賀 | japani | kivipaikka/hiekkapaikka? | esimerkiksi näitä on ehdotettu; nykyinen kirjoitusasu osoittaa vain lukutapaa |
| Ōtsu, 大津 | japani | suuri satama | |
| Shimane, 島根 | japani | saaren juuri | nimen sanotaan tulevan myytistä jossa jumala Yatsukamizu-Omizunu-no-mikoto vetää lisää maata saarille |
| Matsue, 松江 | japani | mäntylahti | |
| Shizuoka, 静岡 | japani | rauhallinen kukkula | |
| Shizuoka, 静岡 | |||
| Tochigi, 栃木 | japani | hevoskastanjapuu/10 chigiä? | esimerkiksi näitä on ehdotettu; chigi tarkoittaa temppelin katonharjalla risteäviä palkkeja |
| Utsunomiya, 宇都宮 | japani | nimi tulee Utsunomiyan temppeliltä, jonka nimen merkitys ei selvinnyt | |
| Tokushima, 徳島 | siniittiset kielet + japani | hyveen saari | ei selvinnyt onko tämä alkuperäinen merkitys |
| Tokushima, 徳島 | |||
| Tōkyō (Tokio), 東京 | siniittiset kielet | itäinen pääkaupunki | keisarikunnan pääkaupunki vuodesta 1868 lähtien |
| Shinjuku, 新宿 | siniittiset kielet | uusi postiasema | koska Shinjuku on erillisalue eikä kaupunki, sen koko nimi on 新宿区 Shinjukuku (eikä siis Shinjukushi) |
| Tottori, 鳥取 | japani | linnunpyynti | |
| Tottori, 鳥取 | |||
| Toyama, 富山 | siniittiset kielet + japani; japani | rikas vuori; lähivuori? | ehkä paikannimestä 外山 Toyama ’asutusta lähellä oleva vuori’, mutta muitakin vaihtoehtoja on esitetty |
| Toyama, 富山 | |||
| Wakayama, 和歌山 | siniittiset kielet + japani; japani | runovuori; nuoruuden vuori | nimi sai ilmeisesti alkunsa sanaleikistä jossa Wakanoura-nimisen paikan nimi kirjoitettiin nuoruutta tarkoittavalla merkillä mutta kun runous oli alueelle tärkeää, kirjoitusasu vaihdettiin |
| Wakayama, 和歌山 | |||
| Yamagata, 山形 | japani | vuoren muoto; vuoren vieressä | |
| Yamagata, 山形 | |||
| Yamaguchi, 山口 | japani | vuorten suu, vuorten sisäänkäynti | |
| Yamaguchi, 山口 | |||
| Yamanashi, 山梨 | japani | vuoripäärynä; vuorten tasanko? | nykyinen kirjoitusasu on omenapäärynän (nashi) lajinimi, mutta se lienee valittu nimeen vain positiivisen sävynsä vuoksi |
| Kōfu, 甲府 | siniittiset kielet | Kain pääkaupunki | viittaa prefektuuria edeltäneeseen Kain provinssiin, jonka nimi on ehkä tarkoittanut rotkoa tai viitannut sijaintiin kahden tien risteyksessä |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Alabama | muskogeelaiset kielet | alabama-kansa, kasvien kerääjät/tiheikön raivaajat | alun perin Alabamajoen nimi; kansan nimen merkitys epävarma |
| Montgomery | romaaniset kielet + germaaniset kielet | Gumaricin kukkula | nimetty vapaussodassa kuolleen kenraali Richard Montgomeryn mukaan; sukunimi tulee ranskalaisesta paikannimestä; Gumaric on henkilönnimi joka tarkoittaa ’miesten hallitsija’ |
| Alaska, Alas'kaaq, Alaaskaq, Anáaski, Alaskaq | inuitti-jupik-unanganilaiset kielet | manner | |
| Juneau | romaaniset kielet | nuori | nimetty kaupungin perustaja Joseph Juneaun mukaan, jonka sukunimi tarkoittaa tätä |
| Dzántik'i Héeni | na-deneläiset kielet | kampelajoki | Juneaun tlingitinkielinen nimi |
| Arizona | uto-asteekkilaiset kielet / baski? | pieni lähde / hyvä tammi? | |
| Phoenix | kreikka | feeniks | symboloi uuden kaupungin perustamista vanhan sivilisaation (hohokamit) raunioille; sanan historia ennen kreikkaa epäselvä |
| Arkansas | romaaniset kielet < algilaiset kielet < siouxkielet | arkansa-kansa (= quapaw-kansa), etelätuulen kansa? | alun perin Arkansasjoen nimi; algilaisten kielten puhujien ja ranskalaisten käyttämä nimi on samaa kantaa kuin kansannimi kansa, ks. m. Kansas |
| Little Rock | germaaniset kielet + germaaniset kielet < latina < substraattikieli? | pieni kivi | viittaa kivimuodostumaan joka toimi maamerkkinä Arkansasjoessa |
| Colorado | romaaniset kielet | punainen | alun perin Coloradojoen nimi ja viittaa lietteisen joen punertavaan väriin |
| Denver | germaaniset kielet | daanien kulku/laakson reuna | nimetty Kansasin territorion kuvernöörin James W. Denverin mukaan; sukunimi voi tarkoittaa jompaakumpaa näistä |
| Connecticut | algilaiset kielet | pitkä joki | alun perin Connecticutjoen nimi |
| Hartford | germaaniset kielet | kauriskahlaamo | nimetty Englannin Hertfordin mukaan, joka oli perustaja Samuel Stonen kotipaikka |
| Delaware | romaaniset kielet | De La Warrin maa | alun perin Delawarejoen ja Delawarenlahden nimi; nimetty Thomas Westin, De La Warrin paronin ja Virginian kuvernöörin, mukaan; historia ennen romaanisia kieliä tuntematon, saattoi tulla latinasta tai kelttiläisistä tai germaanisista kielistä |
| Dover | kelttiläiset kielet | vedet | nimetty Englannin Doverin mukaan |
| Etelä-Carolina | uralilaiset kielet + germaaniset kielet | eteläinen Kaarlen maa | Britannian kuningas Kaarle II nimesi isänsä, Kaarle I:n mukaan; nimi Kaarle/Charles/Carolus tarkoittaa ’(vapaa) mies’ |
| South Carolina | germaaniset kielet | eteläinen Kaarlen maa | |
| Columbia | latina < kreikka? < substraattikieli? | kyyhkylä | Columbia on runollinen Yhdysvaltoihin viittaava nimi tai Yhdysvaltain personifikaatio; nimi tulee Kristoffer Kolumbukselta, ks. m. Kolumbia |
| Etelä-Dakota | uralilaiset kielet + siouxkielet | etelä + dakota-kansa < sukulainen | |
| South Dakota | germaaniset kielet + siouxkielet | etelä + dakota-kansa | |
| Dakȟóta itókaga | siouxkielet | etelä + dakota-kansa | |
| Pierre | kreikka < substraattikieli | kallio | nimetty turkiskauppias Pierre Chouteau jr:n mukaan |
| Florida | romaaniset kielet | kukikas | alueella kasvoi espanjalaisten tullessa paljon kukkia |
| Tallahassee | muskogeelaiset kielet | vanha kaupunki | creekit nimesivät paikan näin todennäköisesti siksi että heidän saapuessaan eurooppalaisten syrjäyttäminä alueelle siellä oli jälkiä apalacheeiden aiemmasta asutuksesta |
| Georgia | kreikka < substraattikieli + kreikka | Yrjön maa | nimetty Britannian kuningas Yrjö II:n mukaan; nimi Yrjö/George tarkoittaa ’maanviljelijä’ |
| Atlanta | kreikka < indoeurooppalainen/substraattikieli | atlanttinen | nimetty Western and Atlantic Railroadin mukaan |
| Havaiji, Hawaii, Hawaiʻi | malaijilais-polynesialaiset kielet | kotimaa | alun perin vain suurimman saaren nimi |
| Honolulu | malaijilais-polynesialaiset kielet | suojaisa satama | |
| Idaho | väitetty olevan uto-asteekkilaisista kielistä ja tarkoittavan ’vuorten jalokivi’, mutta tällaista sanaa ei ole olemassa; toisen teorian mukaan tulisi na-deneläisistä kielistä ja tarkoittaisi comanche-kansaa, mutta siitäkään ei ole varmuutta | ||
| Boise | romaaniset kielet < latina < germaaniset kielet | metsä | |
| Illinois | algilaiset kielet | illinois-kansa, puhuu tavallisesti | |
| Springfield | germaaniset kielet | kevätkenttä/lähdekenttä | ei selvinnyt kumpi merkitys springille tässä on; nimi tulee siitä että Spring Creek -niminen joki kulki Kelly’s Field -nimisen alueen läpi (sekään ei selvinnyt onko field kenttä vai pelto) |
| Indiana | indoiranilaiset kielet | intiaanimaa | koska sana intiaani tulee nimestä Intia, tämäkin pohjautuu alun perin Indusjoen nimeen, joka saattoi tulla indoiranilaisiin kieliin substraattikielestä |
| Indianapolis | indoiranilaiset kielet + kreikka | Indianan kaupunki | |
| Iowa | siouxkielet | iowa-kansa, uneliaat | alun perin Iowajoen nimi |
| Des Moines | algilaiset kielet? | moingona-kansa, tiellä? | usein käännetty suoraan ranskasta (’munkkien (joki)’) ja arveltu viittaavan alueella asuneisiin munkkeihin |
| Kalifornia, California | tulee todennäköisesti espanjalaisen Garci Rodríguez de Montalvon 1510 julkaistussa romaanissa Las sergas de Esplandián esiintyvästä saariparatiisista nimeltä California; saattoi tulla arabian sanasta ’kalifi’ ja/tai saada vaikutteita Rolandin laulussa esiintyvästä paikannimestä Califerne | ||
| Sacramento | romaaniset kielet | sakramentti, ehtoollinen | espanjalaiset pitivät aluetta niin kauniina, että siellä oleminen oli yhtä hienoa kuin pyhä ehtoollinen |
| Kansas | algilaiset kielet < siouxkielet | kansa-kansa, etelätuulen kansa? | |
| Topeka | siouxkielet | paikka jossa kaivetaan perunoita | |
| Kentucky | irokeesikielet / algilaiset kielet | preeria / isien maa? | |
| Frankfort | germaaniset kielet | Frankin kahlaamo | nimetty Stephen Frankin mukaan, joka kuoli yhteenotossa alkuperäisamerikkalaisten kanssa; sukunimi tarkoittaa ’ranskalainen’ ja perustuu frankkien heimon nimeen, joka tulee sanasta ’keihäs’ |
| Louisiana, Louisiane | romaaniset kielet < latina < germaaniset kielet | Ludvigin maa | nimetty Ranskan kuningas Ludvig XIV:n mukaan; nimi Ludvig/Louis tarkoittaa ’taistelussa kuuluisa’ |
| Baton Rouge, Bâton-Rouge | romaaniset kielet < latina < kreikka? < substraattikieli? + romaaniset kielet | punainen keppi | ranskalaisten saapuessa alueella oli houma- ja bayogoula-kansojen rajapyykki, joka oli punaiseksi maalattu paalu |
| Länsi-Virginia | itämerensuomalaiset kielet + romaaniset kielet? | Länsi-Virginia | irrottautui etelävaltioihin kuuluneesta Virginiasta sisällissodan aikana; ks. m. Virginia |
| West Virginia | germaaniset kielet + romaaniset kielet? | Länsi-Virginia | |
| Charleston | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Charlesin kaupunki | todennäköisesti nimetty eversti George Clendeninin isän mukaan; Charles tarkoittaa ’(vapaa) mies’ |
| Maine | romaaniset kielet < latina < kelttiläiset kielet | cenomani-heimo | luultavasti nimetty Ranskan kreivikunta Mainen mukaan, jonka nimi tuli kelttiläisen heimon nimestä (alun ce jäi pois kun sitä luultiin pronominiksi ’tämä’) |
| Augusta | latina | kunnianarvoisa | nimetty Pamela Augusta Dearbornin, kenraali Henry Dearbornin tyttären, mukaan |
| Maryland | seemiläiset kielet + germaaniset kielet | Marian maa | nimetty Britannian kuningatar Henrietta Marian, kuningas Kaarle I:n puolison, mukaan |
| Annapolis | seemiläiset kielet + kreikka | Annan kaupunki | alkuperäinen nimi Anne Arundel’s Towne tuli Anne Calvertilta, os. Arundel, Baltimoren paroni Cecil Calvertin vaimolta; myöhemmin nimeksi vaihdettiin Annapolis Tanskan prinsessa Annan mukaan, josta myöhemmin tuli Britannian kuningatar |
| Massachusetts | algilaiset kielet | massachusett-kansa, suuren kukkulan luona | viittaa Great Blue Hilliin 15 km etelään Bostonista |
| Boston | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Botulfin kaupunki | nimetty Englannin Bostonin mukaan, josta osa siirtolaisista oli kotoisin; merkitys saattaa myös olla ’Botulfin kivi’, jolloin nimi olisi kokonaan germaaninen; Botulf on pyhimyksen nimi |
| Michigan | algilaiset kielet | suuri järvi | viittaa Michiganjärveen; toisen teorian mukaan tulee mishiiken-kansan nimestä |
| Lansing | germaaniset kielet? | nimetty New Yorkin Lansingin mukaan; jos perustuu sukunimeen Lansing, tarkoittaisi ’Lanzon poika’; Lanzo on lyhentymä germaanisista nimistä joissa on alkuosana land ’maa’ | |
| Minnesota | siouxkielet | kirkas vesi/sumuinen vesi | alun perin Minnesotajoen nimi |
| Saint Paul | romaaniset kielet + latina | Pyhä Paavali | alun perin nimeltään Pig’s Eye Landing tai Pig’s Brown Eye, toisesta silmästään sokean salapolttajan Pierre Parrantin lempinimen mukaan; pappi Lucien Galtier rakennutti Paavalille omistetun kappelin ja vaati että paikan nimi vaihdetaan |
| Mississippi | algilaiset kielet | suuri joki | alun perin Mississippijoen nimi |
| Jackson | seemiläiset kielet + germaaniset kielet | Jackin poika | nimetty kenraali Andrew Jacksonin mukaan, josta myöhemmin tuli Yhdysvaltain presidentti |
| Missouri | algilaiset kielet | missouria-kansa, ne joilla on ruuhia | alun perin Missourijoen nimi |
| Jefferson City | germaaniset kielet + romaaniset kielet | Jeffersonin kaupunki | nimetty Yhdysvaltain presidentti Thomas Jeffersonin mukaan; sukunimi koostuu todennäköisesti sanoista ’göötti’ ja ’rauha’, ’turva’, mutta sen alkuosalle on esitetty muitakin vaihtoehtoja |
| Montana | romaaniset kielet | vuori | |
| Helena | kreikka | nimettiin Minnesotan Helenan (joka nimettiin Troijan Helenan mukaan) ja Arkansasin Helenan mukaan (joka nimettiin ehkä alueen ensimmäisen valkoisen asukkaan, Sylvanus Phillipsin tyttären mukaan) | |
| Nebraska | siouxkielet | tasainen vesi | Plattejoen alkuperäiskielinen nimi |
| Lincoln | kelttiläiset kielet < substraattikieli? + latina | Lindumin colonia | nimetty presidentti Abraham Lincolnin mukaan, jonka salamurha tapahtui kaksi vuotta ennen kaupungin nimeämistä; Lindum tarkoittaa ’allas’, ’järvi’ |
| Nevada | romaaniset kielet | luminen | nimetty lumihuippuisten vuorten mukaan, mahdollisesti Espanjan tai Kalifornian Sierra Nevada -vuoriston mukaan |
| Carson City | kelttiläiset kielet? + germaaniset kielet + romaaniset kielet | Carsonin kaupunki | nimetty Kit Carsonin mukaan, joka toimi oppaana John C. Frémontin kartoitusretkellä; sukunimi tarkoittanee Carrin poikaa, missä Carr on kelttiläinen henkilönnimi, joka tarkoittaa ’linnoitus’ |
| New Hampshire | germaaniset kielet | uusi Hampshire | nimetty Englannin Hampshiren kreivikunnan mukaan, jonka nimi tarkoittaa ’(South)hamptonin kreivikunta’, ja Hampton tarkoittaa ’kotikaupunki’ |
| Concord | latina | sopu | viittaa rajariidan loppumiseen naapurikaupunki Bow’n kanssa |
| New Jersey | germaaniset kielet | uusi Jersey | nimetty Kanaalisaarten Jerseyn mukaan, jonka nimen alkuperä tuntematon, mutta loppuosa tarkoittaa saarta ja alkuosa voi olla esimerkiksi henkilönnimi Geirr, joka tarkoittaa ’keihäs’ |
| Trenton | kelttiläiset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Trentin kaupunki | kauppias William Trentin mukaan, joka teki tontteja kotinsa ympärille ja syntyi kaupunki, jonka nimi oli aluksi Trent’s Town; sukunimen merkitys epävarma mutta perustuu kelttiläisiin joennimiin |
| New Mexico | germaaniset kielet + uto-asteekkilaiset kielet | uusi Meksiko | ks. m. Meksiko |
| Nuevo México | romaaniset kielet + uto-asteekkilaiset kielet | uusi Meksiko | |
| Santa Fe | romaaniset kielet | pyhä usko | |
| New York | germaaniset kielet + kelttiläiset kielet | uusi York | nimetty Yorkin herttuan mukaan, josta myöhemmin tuli Britannian kuningas Jaakko II; Yorkin kaupungin nimi tarkoittaa ’marjakuusipaikka’ |
| Albany | kelttiläiset kielet | myös pääkaupunki on nimetty Jaakko II:n mukaan, jolla oli myös skotlantilainen arvonimi Albanyn herttua; Albany tulee Skotlannin gaelinkielisestä nimestä Alba (’maailma’ < ’valkoinen’) | |
| Ohio | irokeesikielet | hyvä joki/suuri joki | alun perin Ohiojoen nimi |
| Columbus | latina < kreikka? < substraattikieli? | kyyhky | nimetty Kristoffer Kolumbuksen mukaan |
| Oklahoma, Oklahumma, ᎣᎦᎳᎰᎹ (Ogalahoma) | muskogeelaiset kielet | punainen kansa | choctawien päällikkö Allen Wright ehdotti nimeä 1865 mielessään alkuperäisamerikkalaisille omistettu alue |
| Oklahoma City | muskogeelaiset kielet + romaaniset kielet | punaisen kansan kaupunki | |
| Oregon | monia ehdotuksia on tehty mutta alkuperä tuntematon | ||
| Salem | seemiläiset kielet | rauha? | nimetty raamatullisen Salemin mukaan, jonka yleensä ajatellaan viittaavan Jerusalemiin |
| Pennsylvania | kelttiläiset kielet + latina | Pennin metsämaa | Britannian kuningas Kaarle II maksoi velkansa edesmenneelle amiraali William Pennille antamalla maa-alueen tämän pojalle; nuorempi William halusi nimetä alueen Sylvaniaksi, mutta kuningas lisäsi siihen myös amiraalin sukunimen; yksi mahdollinen alkuperä sukunimelle tarkoittaa ’huippu’ |
| Harrisburg | germaaniset kielet | Harrisin linnoitus | kaupungin perustaja John Harris nuorempi nimesi isänsä, kauppias ja maanomistaja John Harris vanhemman mukaan |
| Pohjois-Carolina | itämerensuomalaiset kielet + germaaniset kielet | pohjoinen Kaarlen maa | Britannian kuningas Kaarle II nimesi isänsä, Kaarle I:n mukaan; nimi Kaarle/Charles/Carolus tarkoittaa ’(vapaa) mies’ |
| North Carolina | germaaniset kielet | pohjoinen Kaarlen maa | |
| Raleigh | germaaniset kielet | kaurisaukea | nimetty Sir Walter Raleigh’n mukaan |
| Pohjois-Dakota | itämerensuomalaiset kielet + siouxkielet | pohjoinen + dakota-kansa < sukulainen | |
| North Dakota | germaaniset kielet + siouxkielet | pohjoinen + dakota-kansa | |
| Bismarck | germaaniset kielet < substraattikieli? + germaaniset kielet | kaislamaa? | nimetty Saksan keisarikunnan kansleri Otto von Bismarckin mukaan, koska rautatieyhtiö toivoi sen houkuttelevan saksalaisia siirtolaisia ja sijoittajia |
| Rhode Island | germaaniset kielet | punainen saari? | mahdollisesti hollanninkielisestä nimityksestä jolla tämä merkitys; viittaisi joko ruskaan tai maaperän väriin; alun perin viittasi vain yhteen saareen, jonka nimi on edelleen Rhode Island, mutta myös Aquidneck Island |
| Providence | latina | sallimus | kaupungin perustaja Roger Williams pakeni uskonnollista vainoa Massachusettsista ja uskoi Jumalan sallimuksen johdattaneen hänet tähän paikkaan |
| Tennessee | irokeesikielet < yuchi? | paikka jossa vedet kohtaavat? | |
| Nashville | germaaniset kielet + romaaniset kielet | Nashin kaupunki | nimetty poliitikko Abner Nashin tai hänen veljensä kenraali Francis Nashin mukaan; sukunimi tarkoittaa ’saarnen luona’ |
| Texas | caddolaiset kielet | ystävä | viittasi alun perin caddo-kansaan |
| Austin | romaaniset kielet | kunnianarvoisa | nimetty Stephen F. Austinin mukaan, joka oli tärkeässä roolissa Texasin asuttamisessa ja itsenäistymisessä |
| Utah | na-deneläiset kielet? | ute-kansa, vuoristokansa | kansan nimen alkuperä epävarma |
| Salt Lake City | germaaniset kielet + romaaniset kielet | suolajärven kaupunki | nimetty Ison Suolajärven mukaan |
| Vermont | romaaniset kielet | vihreät vuoret | viittaa Green Mountains -vuoristoon; vert-sanan alkuperä ennen latinaa epäselvä |
| Montpelier | romaaniset kielet + latina | morsinkovuori | nimetty Ranskan Montpellierin kaupungin mukaan (huomaa ero kirjoitusasussa); loppuosan historia ennen latinaa ei oikein selvinnyt |
| Virginia | romaaniset kielet? | neitsyen maa? | tämän teorian mukaan tulisi Britannian neitsytkuningatar Elisabet I:ltä, mutta on myös esitetty että olisi väännös joistakin algilaisten kielten sanoista; neitsyttä tarkoittavan sanan historia ennen latinaa epävarma |
| Richmond | germaaniset kielet < kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | voimakas kukkula | kaupungin perustaja William Byrd II nimesi Lontoossa sijaitsevan Richmondin mukaan, koska Jamesjoen maisemat muistuttivat häntä Thamesista; tuo Richmond sai nimensä Richmondin jaarlilta, Britannian kuningas Henrik VII:ltä, jonka taustalla on Richmond Yorkshiressä |
| Washington | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Hwæssan suvun kaupunki | nimetty presidentti George Washingtonin mukaan, jonka sukunimi tarkoittaa todennäköisesti tätä; Hwæssa-nimen alkuperä epäselvä |
| Olympia | kreikka < substraattikieli? | Olympic Mountains -vuoriston mukaan, jotka nimettiin Kreikan Ólymposvuoren mukaan | |
| Wisconsin | algilaiset kielet | se makaa punaisena/punainen kivi/hyvä paikka? | esimerkiksi näitä on ehdotettu; alun perin Wisconsinjoen nimi; punainen viittaisi joenrantojen hiekkakiveen |
| Madison | (seemiläiset kielet / germaaniset kielet) + germaaniset kielet | nimetty kaupungin perustamisvuonna kuolleen presidentti James Madisonin mukaan; sukunimi tarkoittaa joko ’Matthew’n poika’ tai ’Maddyn poika’ (Maddy voi olla lyhentymä nimestä Matilda tai Madeleine) | |
| Wyoming | algilaiset kielet | suuri jokitasanko | nimetty Pennsylvanian Wyoming Valleyn mukaan |
| Cheyenne | siouxkielet | cheyenne-kansa, vieraskieliset? | kansan nimi on dakotojen antama, mutta sen merkitys on epävarma; voi myös olla että se tarkoittaa ’pieni šahíya’ ja viittaa johonkin toiseen kansaan |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Alberta | germaaniset kielet | jalo ja kirkas | nimetty Britannian kuningatar Viktorian tyttären, prinsessa Louise Caroline Albertan mukaan, jonka puoliso John Campbell oli Kanadan kenraalikuvernööri |
| Edmonton | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Ēadhelmin kaupunki | nimetty Lontoon Edmontonin mukaan; Ēadhelm on henkilönnimi joka tarkoittaa ’rikas kypärä’ |
| Brittiläinen Kolumbia, British Columbia | kelttiläiset kielet + latina < kreikka? < substraattikieli? | brittiläinen Kolumbia | alue sai nimensä Columbiajoelta, joka sai nimensä Columbia Rediviva -laivalta, joka sai nimensä Amerikkaan viittaavasta Columbia-nimestä, joka tuli Kristoffer Kolumbukselta |
| Colombie-Britannique | latina < kreikka? < substraattikieli? + kelttiläiset kielet | brittiläinen Kolumbia | |
| Victoria | latina | voitto | nimetty Britannian kuningatar Viktorian mukaan |
| Luoteisterritoriot | itämerensuomalaiset kielet + latina | luoteisterritoriot | |
| Northwest Territories | germaaniset kielet + latina | luoteisterritoriot | |
| Territoires du Nord-Ouest | latina + germaaniset kielet | luoteisterritoriot | |
| ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ, Nunatsiaq | inuitti-jupik-unanganilaiset kielet | kaunis maa | |
| Yellowknife | germaaniset kielet | yellowknife-kansa, keltaveitsi | kansa käytti kuparista tehtyjä veitsiä |
| Sǫǫ̀mbak'è | na-deneläiset kielet | paikka jossa raha on | |
| Manitoba | algilaiset kielet / siouxkielet | henkisalmi / preeriajärvi | alun perin Manitobajärven nimi; ensimmäinen vaihtoehto viittaa järven keskiosan kapeikkoon |
| Winnipeg | algilaiset kielet | mutaiset vedet | alun perin Winnipegjärven nimi |
| New Brunswick | germaaniset kielet + latina | uusi Braunschweig | nimetty Britannian kuningas Yrjö III:n mukaan, joka oli Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinas; Braunschweig tarkoittaa joko ’Brunon kylä’ tai ’ruskea kylä’ (myös henkilönnimi Bruno tulee ruskeaa tarkoittavasta sanasta) tai mahdollisesti ’poltettu kylä’ (kylä jonka alue on raivattu polttamalla) |
| Nouveau-Brunswick | romaaniset kielet + germaaniset kielet + latina | uusi Braunschweig | |
| Fredericton | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Fredrikin kaupunki | nimetty Yrjö III:n pojan, prinssi Fredrikin mukaan; nimi Fredrik tarkoittaa ’rauhaisa hallitsija’ |
| Newfoundland | germaaniset kielet | vastalöydetty maa | vuonna 1499 Britannian kuningas Henrik VII viittasi kirjeessä Sebastiano ja Giovanni Caboton kaksi vuotta aiemmin tutkimaan alueeseen sanoilla new founde land |
| Terre-Neuve | romaaniset kielet | uusi maa | |
| Labrador | romaaniset kielet | maanomistaja, maanviljelijä | nimetty portugalilaisen löytöretkeilijän João Fernandesin mukaan, jota kutsuttiin myös nimellä Lavrador |
| St. John’s | romaaniset kielet + seemiläiset kielet | Pyhän Johanneksen (kaupunki) | |
| Nova Scotia, Nouvelle-Écosse | latina + kelttiläiset kielet? | uusi Skotlanti | Skotlantia tarkoittavan sanan alkuperä tuntematon |
| Halifax | germaaniset kielet | ruohikkoinen nurkkaus | nimetty Board of Traden johtaja George Montagu-Dunkin mukaan, joka oli Halifaxin jaarli; Englannin Halifax sijaitsee Yorkshiressa |
| Nunavut, ᓄᓇᕗᑦ | inuitti-jupik-unanganilaiset kielet | meidän maamme | |
| Iqaluit, ᐃᖃᓗᐃᑦ | inuitti-jupik-unanganilaiset kielet | kalat | |
| Ontario | irokeesikielet | suuri järvi/kaunis vesi | |
| Toronto | irokeesikielet | paikka jossa puut seisovat vedessä | alun perin viittasi salmeen Simcoejärven ja Couchichingjärven välissä, johon huronit istuttivat puita kalastamista varten |
| Prinssi Edwardin saari | romaaniset kielet + germaaniset kielet + itämerensuomalaiset kielet < substraattikieli | prinssi Edvardin saari | nimettiin Britannian kuningatar Viktorian isän, prinssi Edvardin mukaan; nimi Edward tarkoittaa ’rikkauksien suojelija’ |
| Prince Edward Island | romaaniset kielet + germaaniset kielet | prinssi Edvardin saari | |
| Île-du-Prince-Édouard | romaaniset kielet + germaaniset kielet | prinssi Edvardin saari | île-sanan historia ennen latinaa tuntematon, mahdollisesti substraattikielestä |
| Charlottetown | germaaniset kielet + germaaniset kielet < kelttiläiset kielet | Charlotten kaupunki | nimetty prinssi Edvardin äidin ja kuningas Yrjö III:n vaimon, kuningatar Charlotten mukaan; nimi Charlotte on naisvastine Charlesille, joka tarkoittaa ’(vapaa) mies’ |
| Quebec, Québec | algilaiset kielet | kapeikko | viittaa kohtaan pääkaupungin vieressä, jossa Saint Lawrence -joki muuttuu kapeaksi; provinssi sai nimensä kaupungilta |
| Quebec | algilaiset kielet | kapeikko | |
| Quebec City | algilaiset kielet + romaaniset kielet | Quebecin kaupunki | |
| Ville de Québec | romaaniset kielet + algilaiset kielet | Quebecin kaupunki | |
| Saskatchewan | algilaiset kielet | nopeasti virtaava joki | alun perin Saskatchewanjoen nimi |
| Regina | latina | kuningatar | nimetty Britannian kuningatar Viktorian mukaan; ehdottajana oli Viktorian tytär, prinsessa Louise, jonka puoliso John Campbell oli Kanadan kenraalikuvernööri |
| Yukon | na-deneläiset kielet | valkoisen veden joki | alun perin Yukonjoen nimi; viittaa jääkauden jauhaman kiven värjäämään veteen |
| Whitehorse | germaaniset kielet | valkoinen hevonen | viittaa ilmeisesti Yukonjoen koskeen jonka vaahtopäissä nähtiin hevosen muotoja; koskea ei joen patoamisen jälkeen ole enää olemassa; horse-sanan alkuperä epävarma, voi olla myös lainaa indoiranilaisista kielistä |
| nimi | kieliryhmä | summittainen merkitys | huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Australian pääkaupunkiterritorio | latina + uralilaiset kielet + germaaniset kielet < latina < substraattikieli? + latina | Australian pääkaupunkiterritorio | |
| Australian Capital Territory | latina | Australian pääkaupunkiterritorio | |
| Canberra | pama-nyungalaiset kielet | tapaamispaikka/rinnat? | muitakin vaihtoehtoja on esitetty; rinnat (tai rintaväli) viittaisi vierekkäin sijaitseviin Black Mountainiin ja Mount Ainslieen |
| Etelä-Australia | uralilaiset kielet + latina | eteläinen etelämaa | |
| South Australia | germaaniset kielet + latina | eteläinen etelämaa | |
| Adelaide | germaaniset kielet | jalo luonne | nimetty Britannian kuningas Vilhelm IV:n vaimon, kuningatar Adelaiden mukaan |
| Jervis Bay Territory | germaaniset kielet? + romaaniset kielet < latina < (ibeeri / baski?) + latina | Jervisin lahden territorio | territorio sai nimensä lahdelta joka nimettiin amiraali John Jervisin mukaan; sukunimen alkuperä tuntematon |
| Länsi-Australia | itämerensuomalaiset kielet + latina | läntinen etelämaa | |
| Western Australia | germaaniset kielet + latina | läntinen etelämaa | |
| Perth | kelttiläiset kielet | tiheikkö | nimetty Skotlannin Perthin mukaan Sir George Murrayn kunniaksi, joka oli Britannian sota- ja siirtomaa-asioiden valtiosihteeri(?) ja kotoisin Perthshirestä |
| Pohjoisterritorio | itämerensuomalaiset kielet + latina | pohjoisterritorio | |
| Northern Territory | germaaniset kielet + latina | pohjoisterritorio | |
| Darwin | germaaniset kielet | rakas ystävä | HMS Beaglen kapteeni John Clements Wickham nimesi luonnonsataman vuonna 1839 Charles Darwinin mukaan, joka oli ollut mukana aiemmalla purjehduksella; kaupunki oli aluksi nimeltään Palmerston mutta nimi vaihdettiin Darwiniksi 1911 |
| Queensland | germaaniset kielet | kuningattaren maa | Britannian kuningatar Viktoria erotti Queenslandin Uudesta Etelä-Walesista erilliseksi kruununsiirtomaaksi vuonna 1859 |
| Brisbane | kelttiläiset kielet + germaaniset kielet | luunmurtaja | alun perin Brisbanejoen nimi, joka tuli Uuden Etelä-Walesin kuvernööri Sir Thomas Brisbanelta; sukunimi oli ilmeisesti alun perin lempinimi henkilölle joka joutui usein tappeluihin, tosin muitakin alkuperiä on esitetty |
| Tasmania | germaaniset kielet | Tasmanin maa | nimetty hollantilaisen löytöretkeilijän Abel Tasmanin mukaan; sukunimi tarkoittaa ’pussimies’ ja alkuosan historia ennen germaanisia kieliä on tuntematon |
| Hobart | germaaniset kielet | loistava mieli | nimetty Robert Hobartin mukaan, joka oli Britannian sota- ja siirtomaa-asioiden valtiosihteeri(?); sukunimi on muunnos etunimestä Hubert |
| Uusi Etelä-Wales | uralilaiset kielet + kelttiläiset kielet | uusi Etelä-Wales | |
| New South Wales | germaaniset kielet + kelttiläiset kielet | uusi Etelä-Wales | |
| Sydney | germaaniset kielet | laaja saari | alun perin nimi annettiin lahdelle nimeltä Sydney Cove, Britannian sisäministeri Thomas Townshendin mukaan, joka oli Sydneyn paroni; aatelisnimi tulee sukunimestä joka tulee Surreyssä olleesta paikannimestä |
| Victoria | latina | voitto | nimetty Britannian kuningatar Viktorian mukaan kun kruununsiirtomaa erotettiin Uudesta Etelä-Walesista vuonna 1851 |
| Melbourne | germaaniset kielet | myllyvirta | nimetty Britannian pääministeri William Lambin mukaan, joka oli Melbournen varakreivi; tuo Melbourne sijaitsee Derbyshiressä |
Rauli Häyrynen, 2026.